Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Serverimaailma etusivulle - Click here to return back to the front page of Timos' Serverimaailma homesite

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon suomenkielisten DOS ja OS/2 -oppaiden valintasivulle - Click this link to Return back to The Page of Timo's Finnish DOS and OS/2 manuals

Klikkaa tästä palataksesi takaisin sivulle Tietoo - Click this link to Return back to the page of Information

OS/2 Warp asennusopas

15.4.1998

28.7.2017

Johdanto

Huom: Vaikka seuraavat tiedot ovatkin vanhentuneita, esitän ne sellaisina, korjaamattomia kuin tein vuonna 1998:

Miksi OS/2 Warp 3.0 käyttöjärjestelmä on vieläkin varteenotettava vaihtoehto, vaikka erilaisia uudempia, ja monin tavoin paremmin tietoturvattuja vaihtoehtoja on aivan kiusaksi saakka? - Yksinkertaisesti sitä syystä, että sen mukana saat niin halutessasi, ja niin valitessasi, vähintään kolme toimivaa käyttöjärjestelmää, ja erillisillä ajureilla voit tutkia, ja käsitellä muiden järjestelmien partitioita. Tällä tavoin voi vieläkin saada hyödyn vanhemmistakin 16-bittisistä DOS -ja Windows -sovelluksista, ja samalla käyttöösi kuitenkin aidon 32-bittisen järjestelmän, ja vielä sen lisäksi useita 32-bittisiä Bonus Pak -sovelluksia. Jos työskentelet pääsääntöisesti kotonasi, ja omalla koneellasi, ei tietoturvakaan ole mikään kynnyskysymys. Kun vielä saat halutessasi HPFS tiedostojärjestelmän, joka lähes vastaa Windows NT järjestelmän NTFS tiedostojärjestelmää, oletkin saanut melkein kaiken tarvittavan.

OS/2 Warp 3.0 järjestelmän asennuksen suositeltava yleiskulkukaava

Tässä esimerkkitapauksessa tarkoituksena on luoda kiintolevylle yksi HPFS partitio, joka varaa koko levytilan itselleen, mutta varmistaa levyllä jo olevat aiemmat järjestelmät niin, että ne voidaan haluttaessa palauttaa. Kun asennat OS/2 Warp 3.0 järjestelmän ensimmäisenä järjestelmänä tyhjennetylle, tai uudelle kiintolevylle, voit tehdä sen asennuslevykkeitä, tai käynnistyslevykkeitä käyttäen, joilla saat luotua kiintolevylle tätä järjestelmää varten partition, sekä alustettua sen, ja asennuslevykkeillä myös siirrettyä kiintolevylle järjestelmän tarvitsemat tiedostot ja ajurit. Tällä tavoin onnistuu parhaiten myös HPFS -osion luonti, ja sen alustus. Tämä tiedostojärjestelmä periaatteessa sama kuin NTFS, jota Windows NT käyttää, mutta HPFS tiedostojärjestelmän erikoisuus on se, että se varaa levyn- ja partition koosta riippumatta 512 kilotavua tiedostoa kohti, ja tallennettava tiedosto on suurempi, varataan tämän pienimmän tallennusyksikön kerrannaisia tarvittava määrä. Tästä on ehdottomasti hyötyä sellaisissa tapauksessa, että tallennettavien tiedostojen koot ovat yleensä pieniä, koska levytilaa ei haaskaannu turhaan. Sekä NTFS ja FAT ovat suurilla levypartitioilla paljon tuhlaavampia. Jos käytettävissä on OS/2 Warp 3.0 järjestelmästä tehty varmuuskopio, joka halutaan johonkin luoduista partitioista, ei tarvita muuta kuin osion luonti, ja sen alustus - jonka viimeksimainitun valinta määräytyy siitä tiedostojärjestelmästä, jossa varmuuskopioitu systeemi on sijainnut aikaisemmin.

1. Esivalmistelut

1.1. Kiintolevyllä on vain yksi partitio

Tavallisin tapaus kiintolevyn partitioinissa on se, että levyllä on vain yksi primaarinen partitio, ja että sillä on korkeintaan vain yksi laajennettu partitio - ja että partitiossa on vain yksi käyttöjärjestelmä. Jos se halutaan säilyttää sellaisenaan, voidaan tietokoneeseen liittää toinenkin kiintolevy, jos BIOS sen sallii, ja tässä tapauksessa kannattaa OS/2 Warp 3.0 ja HPFS tiedostojärjestelmä luoda tälle uudelle levylle. Jos taas kiintolevyllä oleva primaaripartitio halutaan hävittää kokonaan, kuten siinä oleva käyttöjärjestelmäkin, kannattaa siitä ottaa täydellinen varmuuskopio sellaisilla ohjelmilla, joilla se voidaan tarvittaessa palauttaa.

1.1.1. Kiintolevyllä on FAT partitio

Jos kiintolevyllä on vain yksi partitio, ja siinä tiedostojärjestelmänä on FAT, saattaa siinä olla käyttöjärjestelmänä esimerkiksi MS-DOS 6.22, ja sen ohella myös Työryhmä-Windows 3.11, mutta myös Windows 95 on siinä mahdollinen, ja jos se on sinne asennettuna, kannattaa OS/2 Warp 3.0 asennuksesta luopua selliasen koneen ollessa kyseessä. Joissakin tapauksissa levylle on luotu DRIVESPACE -partitio, jossa kaikki sillä olevat hakemistot ja tiedostot ovat itse asiassa yhtä ja samaa tiivistettyä tiedostoa. Koska kiintolevyjen koot ovat nykyisin varsin suuria, ei tällaista tiivistettyä partitiota juurikaan tapaa, mutta sen käsittely onkin sitten jo oma lukunsa, koska sen poistaminen edellyttää sitä, että levyllä on siihen riittävästi tilaa. Jos DRIVESPACE -partitiota ei ole luotu, voidaan järjestelmän tiedostoista ottaa helposti täydellinen varmuuskopio mille tahansa laitteelle käyttäen jotakin DOS -pohjaista varmistusohjelmaa. Jos tallennus tehdään levykkeille, sisältää esimerkiksi jo MS-DOS 6.22 DOS -pohjaisen Msbackup.EXE ohjelman, jota tietenkin voi käyttää. Tässä yhteydessä kannattaa luoda myös DOS -käynnistyslevyke, ja kopioida siihen Format ja Fdisk -ohjelmat.

1.1.2. Kiintolevyllä olevan FAT partition koon pienentäminen

Niitä varten, jotka haluavat asentaa OS/2 Warp 3.0 järjestelmän samalle kiintolevylle, jolla on jo ennestään FAT partitio, on tarjolla useitakin sovelluksia, joilla asia voidaan hoitaa ilman, että menetettäisiin dataa. Järjestelmän Fdisk ohjelmalla tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä sen tarkoituksena ei ole säädellä partitioiden kokoa, vaan poistaa partitioita, ja luoda levyllä olevaan käyttämättömään tilaan sellaisia. Aina kun sillä poistetaaan jokin partitio, menetetään samalla sen sisältämä data. FAT -partition kokoa voidaan pienentää esimerkiksi Presizer.EXE ohjelmalla, jolla esimerkiksi puolen gigatavun kokoiselle kiintolevylle luodaan tilaa, johon sitten jonkun järjestelmän Fdisk -ohjelmalla voidaan luoda uusia partitioita, ja silti olemassaoleva partitio säilyy toimintakykyisenä, joskin pienempänä. Jos tarkoituksena on asentaa tyhjään tilaanOS/2 Warp 3.0 järjestelmä, täytyy tyhjennettyn tilaan luoda sille partitio, ja lisäksi alustaa se tälle käyttöjärjestelmälle, ja niin haluttaessa HPFS -tiedostojärjestelmälle. Jos käytettävissä on tämän järjestelmän käynnistyslevykkeet, voidaan sen sisältämällä Fdisk -ohjelmalla luoda OS/2 partitio, ja Boot Manager -lohko, joka sisältää luettelon niistä järjestelmistä, joita kiintolevyllä on. Tietenkin tällainen "luettelo" pitää itse luoda, ja tämän luettelon varaama osion koko on yleensä vähintään yksi megatavu, ja mielummin enemmänkin, ja sen sijainti tässä tapauksessa on Presizer.EXE ohjelman avulla luodun tyhjän tilan alussa, eli se sijoittuu jonnekin levyn keskikohdalle. Yleensä ainut järkevä vaihtoehto on luoda jäljelläolevaan tilaan boottaava primaarinen HPFS -partitio. Tietenkin näiden luominen onnistuu ajamalla varsinainen asennusohjelma käyttäjän tekemillä valinnoilla. Huomaa, että tällaisessa tapauksessa OS/2 ei "näe" FAT -partitiota, koska kukin luoduista primaarisista partitioista voi toimia vuorollaan "C" -asemana. Koska jokainen alkulatausvalikossa tapahtuva "valinta" aiheuttaa partitotauluun kirjoituksen, siitä seuraa virusvaroitus, jos BIOS on asetettu tarkistamaan partitiotauluun kirjoitustapahtumia "Boot Sector" -virusten varalta. Koska Presizer.EXE ohjelmalla voidaan käsitellä vain FAT -partitoita, täytyy tällainen operaatio kokonaisuudessaan suunnitella hyvin, sillä HPFS partition kokoon ei juurikaan voida vaikuttaa jälkikäteen muutoin kuin purkamalla sen partitio, ja luomalla uusi - mikä taas edellyttää varmuuskopiointia, tai uudelleenasennusta.

1.1.3. VFAT ja FAT

Jos kiintolevyllä on sen ainoassa partitiossa Windows 95 400.950a - käyttöjärjestelmä, voidaan sitä toki sitäkin käsitellä myös Presizer.EXE ohjelmalla, koska tiedostojärjestelmä on periaatteessa vanha FAT, mutta jos siinä aiko ajaa vähänkään uudempia sovelluksia, ei pieni levy - tai partitio oikein riitä. Se, että tiedostojärjestelmästä käytetään usein nimeä VFAT, tarkoittaa vain sitä, että järjestelmässä voidaan operoida myös pitkillä tiedostonimillä työpöydässä. Varsinaisessa puhtaassa komentokehoitetilassa sekä hakemistot -että tiedostot ilmaistaan 8.3 -nimeämisaliaksen mukaisesti. Pitkät hakemisto- ja tiedostonimet erottaa muista tässä tilassa siitä, että ne ovat muotoa:

TIEDOS~.TXT

mutta tällaisina niitä voidaan käsitellä kuitenkin normaalien DOS tiedostojen tapaan - eli niitä voidaan kopioida, ja siirtää pakasta toiseen. Jos kuitenkin halutaan siirtää myös pitkien nimien informaatio, pitää se tallentaa erikseen sopivalla apuohjelmalla, ja tällä tavoin järjestelmä voidaan varmuuskopioida DOS -tilassa. Kannattaa huomioida myös se, että OS/2 järjestelmään on saatavissa ajuri, jolla VFAT -tiedostojärjestelmää voidaan käsitellä, ja lukea suoraan. Jos taas Windows 95 400.950b -järjestelmän käytössä on FAT32, ei sitä kykene mikään muu järjestelmä käytännössä lukemaan, ja ilmeisitä eduistaan huolimatta se on muissakin suhteissa huono valinta. Samanlainen tiedostojärjestelmä on myös Windows 98 järjeselmässä. Varmuuskopioinnin onnistumisen kannalta olisi toivottavaa, että 16-bittinen FAT olisi käytössä oleva tiedostojärjestelmä. Täydellinen varmuuskopio saadaan järjestelmästä kätevästi komentokehoitetilassa sopivalla DOS -pohjaisella ohjelmalla, ja periaatteessa koko järjestelmän voi palauttaa sille varattuun uuteen partitioon niin, että se voi sieltä yös käynnistyä. Tällöin tarvitaan vain apuna esimerkiksi Doslfnbk.EXE ja Eru.EXE ohjelmien tapaisia apuohjelmia, joista edellisellä voidaan tallentaa ja palauttaa pitkät hakemisto- ja tiedostonimet, ja jälkimmäisellä taas tärkeimmät järjestelmätiedostot. Molemmat sovellukset toimivat palautettaesa DOS -tilassa. Kun näitä käytetään, voidaan kaikki partitiossa olevat hakemistot ja tiedostot tallentaa jollakin hyvällä DOS -pohjaisella varmistusohjelmalla.

1.1.4. Linux

Jos kiintolevyllä on jokin ei-kaupallinen Linux, kannattaa huomioida, että OS/2 järjestelmään on saatavissa ajureita, joilla sen tiedostojärjestelmää voidaan käsitellä. Kuitenkin Linux järjestelmästä kannattaa ottaa täydellinen varmuuskopio sen omilla keinoilla, ja tutkia järjestelmän omalla Fdisk ohjelmalla millä tavoin kiintolevy on partitioitu, ja erityisesti tällöin merkitä muistiin tiettyjä avainarvoja, joita asetuksiin liittyy, koska samanlainen voidaan aina helpommin palauttaa samanlaiseen. Kuitenkaan Linuxin mainitulla ohjelmalla ei pidä käsitellä muita kuin Linux -partitoita. Uudemmat kaupalliset Linuxit, kuten RedHat 5.1, tau uudemmat versiot, voidaan yleensä asentaa helposti uudelleen CD ROM levyltä, ja jos sellainen on käytössä, tarvitsee kiintolevyltä ottaa talteen vain se data, jota sillä on itse tuotettu, jos Linuxin partitio aiotaan tuhota.

1.1.5. Windows NT

Jos kiintolevylläsi on Windows NT, kannattaa huomioida, että OS/2 järjestelmään on saatavissa ajuri, jolla edellisen tiedostojärjestelmää voidaan käsitellä. Jos sinulla on OS/2 Warp 4.0, sisältää se monipuoliset mahdolisuudet ajaa muita järjestelmiä. Mutta jos Windows NT toimii moitteetta, kannattaa sen säilyttämistä harkita vakavasti, ja hankkia OS/2 järjestelmää varten oma kiintolevy. Windows NT voidaan useimpien muiden järjestelmien tapaan asentaa omaan partitioonsa, ja käynnistää jostakin käynnistysvalikosta.

1.2. Kiintolevyllä on useita partitioita

Jos yhdellä ja samalla kiintolevyllä on useita erilaisia käyttöjärjestelmiä omine partitioineen, harkitaan, kannattaako niiden sisältämä itse luotu data säilyttää, ja myös säilyttää itse järjestelmät vastaisen varalle. Jos päätös on myönteinen, otetaan partitioiden järjestelmistä täydellisen varmuuskopiot levykkeille, nauhalle, CD ROM -levylle, jne., ja tässä käytetään sellaisia ohjelmia, jotka kykenevät ottamaan kaiken tarpeellisen talteen, ja toimimaan kussakin järjestelmässä. On tosin olemassa eräitä sovelluksia, joilla voidaan kopioida kiintolevyjä niin, että järjestelmät, ja niiden partitiot säilyvät toimintakykyisinä, mutta tavallinen kotikäyttäjä ei tällaisia useinkaan käytä, vaan sensijaan ottaa jokaisesta järjestelmästä erikseen varmuuskopiot, ja luo niitä varten samanlaiset olosuhteet sille kiintolevylle, jonne ne palautetaan. Parasta olisi toimia aina tallennettavan järjestelmän komentokehoitetilassa, jos sellainen on käytetävissä. Jotkut järjestelmistä, kuten Windows NT, ja Linux, vaativat omat erityismenetelmänsä.

1.2.1. Useiden käyttöjärjestelmien asennus

Voit asentaa useampia käyttöjärjestelmiä samalle kiintolevylle, tai samassa koneessa oleville toisistaan fyysisesti erillisille kiintolevylle suhteellisen helposti, jos sinulla on käyttöjärjestelmien asennuslevykkeet. Ongelmaksi saattaa muodostua kuitenkin tämän kokoonpanon monistaminen toiselle kiintolevylle - varsinkin jos vastaanottavan levyn "geometria" poikkeaa suuresti lähdelevystä. Tässä mielessä on aina yksinkertaisinta käyttää levystä kaikki siinä oleva tila jollekin hyvälle käyttö- ja tiedostojärjestelmälle. Oletetaan, että kiintolevy on esimerkiksi yhden gigatavun suuruinen, olisi kohdelevynkin oltava mielellään samanlainen. Jos sinulla on vain yksi, mutta silti riittävän suuri kiintolevy, jonka yleinen "geometria" on samanlainen kuin jo jossakin olemassaolevassa kokoonpanossa, jossa on useita käyttöjärjestelmiä, ja käynnistyviä levypartitioita, voidaan se kopioida vaikka toisesta koneesta.

1.2.1.1. Jos kopioidaan yhden ja saman koneen sisällä

Jos kiintolevylläsi on useita käynnistyviä partitioita, ja ne ovat tiedostojärjestelmältään erilaisia, ja haluat siirtää ne esimerkiksi uudelle, suuremmalle kiintolevylle mahdollisimman paljon alkuperäistä muistuttavassa kokoonpanossa, tai haluat muuten vain monistaa järjestelmäsi uudelle kiintolevylle, ei se onnistu jostakin levyllä olevasta aktiivisesta partitiosta, vaan levyn monistukseen tarvitaan välttämättä "ulkopuolista" lähestymistapaa. Ohjelmista hyvä valinta (kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta) on DOS -pohjainen DriveCopy, jonka hinta on noin kolmisensataa markkaa, ja joka siirron osalta tukee periaatteessa kaikkia tavanomaisia tiedostojärjestelmiä, ja kykenee asettamaan vastaanottavassa levyssä uuden koon FAT, FAT32, HPFS ja NTFS -osioille, ja muut siirretään sellaisenaan. Yleensä ennen siirtoa kohdelevy asetetaan isäntälevyksi BIOSISTA, ja vanha levy taas orjaksi. Jos kopiointi tehdään kahden SCSI levyn välillä, täytyy sekä kopioitavan - että vastaanottavan levyn olla järjestyksessä ensimmäinen ja toinen. Jos kopiointi tehdään isommalle levylle, ovat partitiot siinä samassa kokosuhteessa toisiinsa kuin alkuperäiselläkin levyllä, mutta suurempia, koska levytilaa on käytettävissä enemmän.

1.2.1.2. Jos kopioidaan yhdestä koneesta toiseen:

Jos saat hankituksi ilmaisen, kolmekymmentä päivää toimivan Ghost ohjelman, voit sillä suoritaa kopioinnin koneesta toiseen. Tämä ohjelma eroaa esimerkiksi DriveCopy ohjelmasta siinä, että se levyn sisällöstä luodaan näköistiedosto esimerkiksi jollekin nauhavarmistimelle, ja palautetaan siitä, jolloin osioiden kokoa voidaan määrittää uudelleen. Jos ohjelmasta hankkii kaupallisen version, on sen hinta kuitenkin reilut neljätuhatta markkaa.

1.2.1.3. Jos monistetaan kiintolevyjä erillisellä, ulkoisella (kannettavalla) laitteella

Nämä laitteet ovat melko nopeita, ja niillä voidaan monistaa käyttöjärjestelmä kahdelle tai useammalle kiintolevylle, ja tällöin vastaanottavat levyt voivat olla eri kokoisia, ja merkkisiä. Koska laitteet ovat melko kalliita, ei niitä juuri kannata hankkia kotikäyttöön.

1.2.1.4. Köyhän pojan keinoja

Näitä on monia, ja ne ovat yleensä niitä kotikeinoja. Niissä yleensä alustetaan ensin kiintolevy -tai jokin sen partitio tietylle järjestelmälle sopivaksi, ja siirretään järjestelmä tähän partitioon esimerkiksi varmuuskopiosta, joka on tallennettu levykkeille, tai nauhalle. Tässä voidaan käyttää myös alkuperäisiä asennuslevykkeitä, mutta varsinkin Microsoftin valmistamilla järjestelmillä on kiusallinen tapa kirjoittaa partitiointitauluun jotakin, joka joudutaan perumaan niiden Fdisk -ohjelmalla. Tavallisesti vastaanottava kiintolevy partitioidaan samalla tavoin kuin se on partitioitu lähdelevyssä, ja jos se on kooltaan suurempi, voidaan se tietenkin huomioida osioiden suhteellisena suurempana kokona. Pääasia on, että järjestelmät ovat samassa järjestyksessä myös uudessa kokoonpanossa. Yleensä jokainen partitio on ennen asennusta, tai palautusta tehtävä vuorollaan aktiiviseksi, ja palautettava sille tiedostojärjestelmälle, jollainen siinä alunperinkin vanhalla levyllä oli.

2. Levyllä olevien partitioiden hävittäminen

Kun kiintolevyllä olevat partitiot hävitetään, jolloin niissä oleva data myös käytännössä menetetään. Hävittämisessä käytetään mahdollisuuksien mukaan samoja välineitä, joilla ne on sinne luotukin.

3. OS/2 järjestelmän asennusprosessi

Tässä kohden en käy järjestelmällisesti läpi asennusprosessia, koska sitä on selvitetty käsikirjoissa. Sensijaan esitän eräitä yksityiskohtia, joita ei ole käsitelty näissä teoksissa. Kun kiintolevy on valmisteltu asennusta varten edelläkuvatuilla tavoilla, aloitetaan itse asennus, ja siinä alustetaaan koko kiintolevy HPFS tiedostojärjestelmälle, ja asennetaan OS/2 Warp 3.0 käyttäen sen 13 -asennuslevykettä, ja ellei kirjoitinta, tai näytönohjainta löydy luettelosta, ei kirjoitinta asenneta lainkaan, ja näytönohjaimeksi hyväksytään asennusohjelman valitsema oletusvaihtoehto. Kun asennus on suoritettu loppuun, ja kone käynnistetty uudelleen, poistetaan DOS WIN-OS2 -tuki, ja asennetaan DOS -tuki uudelleen. Tämä siksi, että Windowsia ei ole vielä asennettu, ja sille ei ole myöskään olemassa käytännössä mitään tukea. Koko tämän pitkän prosessin päätyttyä järjestelmä ei oikeastaan sisällä yhtään käyttökelpoista sovellusohjelmaa vaativampaa tarkoitusta silmälläpitäen. Siihen tulisi hankkia mm. joukko ZIP, ARJ. RAR, jne. -tiedostojen käsittelyyn tarvittavia apuohjelmia. Näitä käytetään esimerkiksi luotaessa tiivistettyjä liitetieodastoja sähköpostiviesteihin, jotka voivat sisältää kokonaisia hakemistorakenteita tiedostoineen, tai useampia tiedostoja, mutta pakkeriohjelmilla on muitakin käyttötapoja. Voit myös hankkia eräitä I/O päivityksiä (kute SIO), mutta sen kanssa olisi oltava varovainen kun päivittää esimerkiksi järjestelmän hiiriajureita, tai vaihtaa laitetta toiseen, koska SIO täytyy ladata aina hiiren jälkeen, ja hiiten vaihto-operaatiossa tarvittavat tiedot kirjataan CONFIG.SYS tiedostossa viimeiksiksi - mikä johtaa tietenkin konfliktiin. Jos näin kävisi, kannattaa järjestelmä käynnistää komentokehoitetilaan, ja valita sitten "M" -vaihtoehto, jolloin järjestelmän keskeiset tiedostot asennetaan uudelleen. Tämän jälkeen kannattaa asentaa uudelleen myös Internet Access Kit, sekä FaxWorks, ja muut sellaiset sovellukset, jotka näyttävät menettäneen toimintakykynsä. Järjestelmän INI tiedostot kannattaa tarkistaa, ja tarvitaessa puhdistaa Checkini.EXE ohjelmalla. Olisi hyvä idea hankkia myös jokin hyvä selainohjelma, kuten ilmainen Netscape 2.02, ja jokin ilmainen HTML editori, kuten WebWriter/2, ja jokin hyvä Internet -yhteysohjelma, kuten InJoy - ja muuta vastaavaa. Lisäksi järjestelmään pitäisi asentaa BBS -käyttöä varten ainakin HyperAccessLite. Vaikka et käyttäisikään koskaan Internet AccessKit -pakettia, asenna sekin, sillä voit käyttää sen WebExplorer selainta mainiosti myös oman järjestelmäsi sisäisenä selaimena. Päivitä IAK myös IAKUPD5 -korjauksella. Hanki postiohjelmaksi esimerkiksi PMM. Mikään ei estä päivittämästä järjestelmääsi vähitellen millaiseksi vain sen haluatkin.

Alijärjestelmien asennus

DOS -tuki

Kun sinulla on DOS -tuki, voit käyttää melkein kaikkia vanhoja DOS ohjelmiasi, kuten esimerkkeinä Zsoftin Pbrush+, joka käynnistetään BAT eräajon kautta. Tähän mainittuun eräajoon kannattaa asettaa viimeiseksi riviksi frieze -komento, jolla kyseinen sovellus poistuu muistista. Tämän sovelluksen käyttö on perusteltua erityisesti, jos sinulla on DEST -skanneri, tai jokin muu skanneriohjelma, tai jos faksiohjelmasi kykenee tuottamaan PCX -tiedostoja. Tämä kyseinen piirto-ohjelma toimii varmasti, jos käytät VGA -tilaa. Jos olet käyttänyt tätä ohjelmaa aikaisemmin puhtaassa DOS -järjestelmässä, on ero entiseen erityisesti nopeudessa, sillä OS/2 järjestelmässä sovelluksen vauhti on huikea. Entisistä Shareware ohjelmista toimii OS/2 järjestelmän DOS -kokoruudun näytössä esimerkiksi Alchemicsin Graphic Workshop 6.1, jolla voit muokata kuvien kokoa, ja muuntaa ne haluamaasi kuvaformaattiin, kuten GIF, joita taas voit käyttää HTML -julkaisuissasi. Tällä sovelluksella voit kääntää tiedostot myös BMP -bittikartoiksi. Tekstinkäsittelyohjelmista voit käyttää WordPerfect Corporationin valmistamaa WordPerfect 5.1 ohjelmaa, mutta aikaisemmatkin versiot toimivat. Mainittu WordPerfect 5.1 toimii parhaiten DOS-ikkunassa, sillä kokoruudun näytössä virkistystaajuuksien erot voivat aiheuttaa ongelmia. Asiaan löytyy kyläkin korjaus. Myös TekoPlus toimii moitteetta, ja useimmat muutkin vanhat kunnon teksturit.

WIN-OS2 tuki

Jos sinulla on tällainen tuki, voit ajaa OS/2 järjestelmässä 16-bittisiä Windows -ohjelmia. Tällöin toimivat ainakin ne sovellukset, jotka voidaan asentaa Windows 3.1 ja Työryhmä-Windows 3.11 -järjestelmiin, mutta muutamia poikkeuksiakin toki on. Kun WIN-OS2 -tuki on asennettu - eli sinulla on kiintolevylläsi /WINDOWS -hakemisto alihakemistoineen, ja siinä OS/2 järjestelmän tarvitsemat komponentit, ja tarpeelliset rivit Windowsin omissa INI -tiedostoissa, voit sen kokoruudun kautta asentaa 16-bittisiä sovelluksia järjestelmään, ja liittää ne asennuksen jälkeen OS/2 työpöytään. Toimivia sovelluksia ovat tietenkin Windowsin omat järjestelmään kuuluvat sovellukset (nauhurisovelluksia kenties lukuunotamatta, ja Windows -verkkokomponentteja, jotka eivät ehkä toimi). Microsoftin sovelluksista toimii esimerkiksi WinWord 6.0a tekstinkäsittelyohjelma, ja kenties myös WordPerfect 6.0a for Windows - ainakin jos Windows käynnistetään ensin Win.COM -ohjelmalla DOS -ikkunan kautta, ja sitten normaaliin tapaan mainittu tekstinkäsittelyohjelma.

WordPerfect 6.0a ja OS/2 Warp 3.0

Jos OS/2 Warp 3.0 käyttöjärjestelmässä on asennetuna WIN-OS2 -tuki, voidaan siihen asentaa myös WordPerfect 6.0a for Windows ohjelma, vaikka sen toiminnassa OS/2 järjestelmässä on toivomisen varaa. Yhtenä ratkaisuna on asentaa tämän sovelluksen asemesta WinWord 6.0a, sekä WordPerfect 5.1, koska jälkimmäisen tiedostot kelpaavat edelliselle. Hyvä vaihtoehto on myös IBM Works -monitoimiohjelmisto. Periaatteessa WordPerfect 6.0a voidaan integroida OS/2 työpöytään WPS Integration Tools -asennusohjelmaa käyttäen, joka löytynee nimellä OS2TLS.ZIP. Ainakin teoriassa WordPerfect 6.0a kykenee asenuksen jälkeen jakamaan muiden järjestelmän sovellusten kanssa dataa, mutta käytännössä tässä voi olla ongelmia, kuten myös työpöydän suhteen, koska WPS Integration Tools -työkalun asennus saattaa sotkea OS/2 järjestelmän INI tiedostoja pahoin. Tämäntapaisten ongelmien ratkaisu on käyttää säännöllisesti Checkini.EXE ja Copyini.EXE ohjelmia, jota saa nimellä WPTOOL.ZIP, ja siinä on mukana useita muitakin käyttökelpoisia ohjelmia, joilla tarkistaa, puhdistaa, ja varmistaa OS/2 järjestelmän INI -tiedostoja. Ellei integrointi toimi, tai työpöydän toiminta häirityyy, kannattaa kokeilla WordPerfect 6.0a ohjelman objektin asetusten muuttamista niin, että se avautuu WIN-OS2 -kokoruutuistuntona. WPS Integration Tools tiedustelee asennuksen yhteydessä myös haluatko nopeuttaa tekstinkäsittelyohjelman käynnistymistä siirtämällä tietyjen apuvälineiden latautumisen järjestelmän käynnistyksen yhteyteen, mutta koska tästäkin voi seurata ongelmia, kannattaa tämä kohta useimmiten jättää valitsematta.

OS/2 asetukset WordPerfect 6.0a ohjelmaobjektia varten

Omankin kokemukseni mukaan seuraavat WIN-OS2 istunnon asetukset ovat hyvä valinta myös siinä tapauksessa, että ohjelmaobjekti määritellään WIN-OS2 -kokoruudun istunnoksi:

WIN_RUN_MODE = 3.1 Enchanged Mode
WIN_DDE = ON
WIN_CLIPBOARD = ON
DOS_FILES = 100
DOS_HIGH = ON
DPMI_DOSAPI = ENABLED
DPMI_MEMORY_LIMIT = 128
EMS_MEMORY_LIMIT = 0
IDLE SECONDS = 5
IDLE SENSIVITY = 95
XMS_MEMORY_LIMIT = 6144

WIN-OS2 -tuen lisääminen jälkeenpäin tapauksessa, jossa asennus on tehty HPFS tiedostojärjestelmään

WIN-OS2 -tuen lisääminen vaatii erityistoimia tapauksessa, jossa OS/2 Warp 3.0 asennetaan puhtaalta pöydältä HPFS tiedostojärjestelmälle, koska partitiossahan ei ole Windows käyttöjärjestelmää ennestään tässä tapauksessa. Tämä mainittu WIN-OS2 alijärjestelmä tukee vain 16-bittisiä Windows -sovelluksia, vaikka tosin 32 -bittisiä sovelluksia varten on luvassa lähiaikoina ilmaisia kääntäjiä. Mutta miten menetellä, jos asentamasi OS/2 Warp 3.0 ei sisällä WIN-OS2 -tukea, ja tiedetään, että Windows -järjestelmää ei voi asentaa tavanomaiseen tapaan. Miksi näin? Windows -järjestelmä asennetaan tavallisesti niin, että kiintolevyllä oleva aktiivinen DOS -partitio käynnistetään, ja MS-DOS -komentokehoitteesta ajetaan tarvittava Windows -asennusohjelma. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista jos sinulla on OS/2 Warp 3.0 asennettuna HPFS tiedostojärjestelmään, koska MS-DOS järjestelmä ei "ymmärrä" tällaista tiedostojärjestelmää. Tästä syystä WIN-OS2 -tuen asentamiseen jälkikäteen tarvitaan VDM -tilassa toimivaa Winsetup.EXE asennusohjelmaa, jolla joukko tärkeimmistä Windows -järjestelmän tiedostoista, ja hakemistoista luodaan kiintolevylle joko alkuperäisistä Windows 3.1 -asennuslevyistä, -tai Työryhmä-Windows 3.11 asennuslevyistä. Tämän jälkeen Windows -systeemi integroidaan OS/2 järjestelmään täydentävää asennusta käyttäen, ja siinä tarvitaan sekä OS/2 Warp 3.0 asennuslevyjä, - että Windows -asennuslevyjä. Windows -järjestelmän "Omistusoikeuden" osoittavat tiedostot eivät valitettavasti päivity tässä asenuksessa, ja tällaisen asennuksen jälkeen Microsoft on järjestelmän laillinen omistaja. Asia korjautuu, kun kopioit User.EXE -ohjelman, ja Serialno.INI -tiedoston sellaisesta järjestelmästä, jonka olet normaaliin tapaan asentanut esimerkiksi johonkin toiseen koneeseen. Tämän lisäksi asentumatta jää myös "kansallinen tuki" esimerkiksi näppäimistölle, sekä kirjottimet. Tästä syystä sinun kanattaa kopioida jostakin tavanomaisesti asentamastasi Windows -kokoonpanosta sen /WINDOWS/SYSTEM -hakemiston DLL -tiedostot, jollet muutoin tiedä, mitä järjestelmään pitää lisätä. Suosittelen itse ainakin seuraavia kirjastotiedostoja:

Sconfig.DLL
Unidrv.DLL
Commctr.DLL

OS/2 järjestelmän ongelmia

OS/2 järjestelmän (kuten myös monen muun järjestelmän pysyvä ongelma) on työpöydän pysyminen kutakuinkin toimintakunnossa. Pieniä ongelmia ovat lopultakin kansiot, jotka jäävät syystä tai toisesta sulkeutumatta, koska uudelleenkäynnistys korjaa ongelman helposti. Paljon enemmän harmia on siitä, että työpöydän kautta suoritettu hakemistojen, ja tiedostojen hallinta, ja tiedosto-operaatiot yleensä jäävät hakemisto- ja tiedostoviitteinä järjestelmän INI tiedostoon. Varsinkin poistot aiheuttavat ongelmia. Sama koskee myös työpöydän objekteja. Tällaiset "tyhjät" viittaukset saa helposti poistettua komentoriviltä toimivalla Checkini.EXE ohjelmalla. Tätä ongelmaa voi vähentää suorittamalla tiedostojen- ja hakemistojen poistoja suoraan OS/2 komentoriviltä. Sovellukset, jotka tekevät omia tilapäistiedostojaan, ovat myös ongelma, koska jäljet niistäkin saatavat jäädä OS/2 järjestelmän INI tiedostoihin. Jos sinulla on OS/2 Warp 3.0, voivat Internet-yhteydet olla täyttä tuskaa, ja alttiita alttiita häiriöille. Yleensä punaisen asennuspakkauksen mukana tileva Internet Access Kit ei ole käyttökelpoinen, mutta se kannattaa aina silti kuitenkin asentaa järjestelmään, ja päivittää IAKUPD5 -korjauspaketilla. Hyväksi vaihtoehdoksi Internet Access Kit paketin tarjoamalle "Dial Other Internet Providers" -ratkaisulle on osoittautunut InJoy -yhteysohjelma. Kun teet siihen asetuksia, ei sinun tarvitse välttämättä koskeakaan "Dial Other Internet Providers" -asetuksiin. Postiohjelmana on toimivakai osoittauntut PMM. Monet tarvittavista sovelluksista ovat kuitenkin ilmaisia, kuten WebWriter 1.2, jonka asennuspaketissa on syystä tai toisesta väärä Vrobj.DLL -kirjasto. Jos sinulla on WIN-OS2 tuki, ja asennettuna HoTMetaL 2.0, on se puutteistaan huolimatta paljon parempi ratkaisu, jos kirjoitat paljon suomenkielellä, ja haluat kirjoittaa tekstisi suoraan HTML dokumentiksi. Myös se on ilmainen. WebWriter 1.2 kykenee luomaan HTML 3.2 dokumentteja, ja HoTMetaL 2.0 taas HTML 2.0 -version tasoisia dokumentteja, mutta siinä on tagien virheettömyystarkistus, ja erillinen tagien syöttö. Selaimeksi on hyvä valinta ilmainen WebExplorer 1.1h, jota kannattaa käyttää ikkunamuodossa työpöydässä, jolloin se on tosin pienempi, mutta ei aiheuta muistivirheilmoituksia niin käytettynä. Tämän saman selaimen 1.0 -versio ei muistivirheistä ilmoita, vaikka sen ikkunan laajentaakin koko näytön suuruiseksi. Jos halutaan asentaa selaimeksi ilmainen Netscape 2.02, vaatii sen käyttö keskusmuistia ainakin 16 megatavua.