Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Serverimaailma kotisivun etusivulle - Click here to return back to the main menu of Timos' Serverimaailma homepage

Timon Funender musiikki - Timo's Funender Music

Funender oli ennenvanhaan MP3 -musiikkipalvelin, jonne minäkin latasin toiveikkaana muutamia biisejä, jotka olivat olevinaan eräänlaista modernia kansanmusiikkia. Kansanmusiikkihan on enimmältään sellaista lällätystä, ja kertosäkeiden laulamista kuorossa kovalla äänellä. Ensi joku laulaa ohuella äänellään. ”Ja se Melperi meni sotaan, melu ram-tam-tam, melu taalia tei” johon kuoro vastasi: ”Vai että se Melperi meni sotaan”. Jokaisessa säkeistössä kuoro toisti sen, mitä esilaulaja oli jo laulanut, ja homma jatkui samanlaisena ikuisuudesta ikuisuuteen.

Onneksi tein ajoissa CD -levyn musiikista, jonka olin ladannut Funender -palvelimelle, ja tästä syystä voin tarjota siellä olleen musiikkini siinä asussa kun ne aikanaan siellä olivat. Muutoin olisin ”parannellut” niitä GARAGEBAND -ohjelman tapaisilla työkaluilla, ja pilannut loputkin. Kaikille kyökkimuusikoille sanoisinkin, että pitäkää itsellänne jonkinlaiset varmuuskopiot musiikistanne ihan siltä varalta, että palveluntarjoaja lopettaa palvelunsa mitään etukäteen ilmoittamatta. Milläs sitten todistat kenellekään, että olet ollut nettimuusikko.

Aale Tynni runoilija

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Aale Tynni runoilija

Aale Tynni oli suomalaistunut virolaisrunoilija, joka teki ihan kelvollisia runoja, ja käänsi muun muassa irlantilaisen W.B. Yeatsin runoja suomeksi. Olen käyttänyt niistä muutamia omissa biiseissäni. Se taas, miksi ylipäätään kiinnostui kyseisen herran tuotannosta, johtui siitä, että kohtalon oikusta käsiini jäi vihreäkantinen runoteos, jonka Aale Tynni on toimittanut, ja jossa oli näitä Yeatsin runoja.

Aliviivoot Sappulassa

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattin enkoodaamani biisini nimeltään Aliviivoot Sappulassa

Sappulanniemessä sijaitsi aikanaan leirejä, jonne ihmiset lähettivät pentujaan. Jostakin syystä minua ei lähetetty ainoallekaan leirille, ja siksi minun oli kuunneltava tarkalla korvalla mitä sisareni niistä alentuivat kertomaan. Että Sappulassa laulettiin posket hehkuen sappulalauluja tyyliin: ”Alivivoo, aliveivoo, aliviivooveivoojum, ali-sappu, ali-lan, ali Sappulan leiri hei”. Olin minä tosin Joutsenon Kesärannassa riparileirillä, ja siellä ei nyt ollut yhtään hauskaa. Typeriä tiuruniemeläisiä pimuja, jotka painostivat papilta tämän mielipidettä siitä oliko tanssi syntiä. No, eihän se nyt syntiä ollut, mutta saatanan typerää petkeltämistä kylläkin.

Huulet kumia

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Huulet kumia

Helsinkiläiset ovat olleet aina minusta jotensakin hupaisia slangeineen ja itsetehostuksineen, vaikka suurin osa heistä on asunut ahtaasti, ja kiviset kadut ovat varmasti tulleet tutuiksi. Jos asuit Rööperissä, saattoi seinänaapurina asua pesunkestävä rosvo, ja kotitalo oli pullollaan erilaisia sukupuolisia poikkeavuuksia, ja rakkauden ammattilaisia. Muistan kuinka pelkäsin koulupoikana Helsinkiä niin etten rohjennut edes käydä jäätelökioskilla ostamassa tötteröä, kun lättähatut olisivat saattaneet yllättää.

Illon maahan

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Illon maahan

Täällä pojan-tähden alla -teoksessa on kohta, jossa pikkupojat kysyvät Oskarilta, minne tämä on menossa näin lauantaiehtoona, johon Oskari sanoo menevänsä Illon maahan perunanvarsia loukuttamaan. Pojat kysyivät vielä Oskarilta, että millä tämä niitä varsia loukuttaa? Kenpä tietäis sen – ellei sitten Ken, joka ”sent me”, niinkuin Larry-pelissä.

Krannin krannissa

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Krannin krannissa

Ketäpä ei olisi naurattanut ”pohojanmaalaisten” pönöttävä mahdipontisuus. Eräskin pohjolan mies eksyi kerran savoon, ja loihe lausumahan metsässä: ”Eihän täällä mahru eres henkittämähän” - mikä kuvastaakin erinomaisen hyvin tätä pönöttävää hengenasennetta. Muut ovat ”meirän krannista”, eivätkä kuulu ”meikäläisiin”. Erinomaista ajoainetta persulaisellle populismille. Persuthan eivät sieä muunmaalaisia tai vääränvärisiä.

Oksalla keskimmaisella

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Oksalla keskimmaisella

Muistan kansakoulusta tapauksen kun muuan ”Haki” vastasi opettajan kysmykseen, miksi mies seisoi laulussa mäellä ”paljain päin”. Opettaja odotti pojan vastaavan, että mies oli niin hartaan, kohottavan tunteen vallassa, että tempaisi kiihtyneenä lakkinsa päästä. Haki ei ollut ymmärtävinään opettajan kysymystä, vaan vastasi: ”Sen takia se siellä seisoo ilman hattua että täit lentäisivät pois päästä”. Ihan hyvin keksitty keskinkertalaiselta, mutta ah niin ilkeältä koulupojalta. Samantapaisia tunnelmia tapaamme ”Oksalla ylimmällä Harjulan seljänteen” laulussa, jossa mies tunnelmoi Harjulan vanhassa näkötornissa.

Sing-Sing - Konnunsuo

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi AAC formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Sing-Sing Konnunsuo

Isäni oli aikanaan tilanhoitajan Konnunsuon vankilassa, mutta minulla ei ole sieltä omia muistikuvia, koska synnyin Rauhassa. Muistan joitakin valokuvia, ja kylässä käyneitä ”tuttuja”, jotka eivät olleet ainakaan minun lapsena tuntemiani ihmisiä, kuten joku ”Ruti-setä”, joka oli ryppyinen ja virnuili koko ajan. Ajattelin tätä laulua tehdessäni Sing-Sing -vankilaa, josta luin Seura lehdestä jutun, ja ajattelin, että se voisi vastata Konnunsuon vankilaa, josta ajoittain karkasi vankeja – vaikka useimmat hyytyivät Konnunsuon laajoille soille.