Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Serverimaailma kotisivun etusivulle - Click here to return back to the main menu of Timos' Serverimaailma homepage

Timon Funender musiikki - Timo's Funender Music

On the 20th February in 2019

Funender – musiikkipalvelin tuntui aikanaan varsin lupaavalta, mutta syystä tai toisesta se ajettiin alas, ja jollen olisi aikanaan tallentanut MP3 -tiedostojani CD -audiolevylle, olisin menettänyt kaiken sen, minkä olin ehtinyt luomaan. Jos olet aikeissa luoda nettiin musiikkisivuja, varaudi siihen, että ylläpitäjät väsyvät ennenpitkää. Joku YouTube saattaa porskuttaa pidenmpään, mutta kyllä siinäkin on ollut havaittavissa pienempiä romahduksia, ja on taas täytynyt latailla sinne kaikki siihenastinen uudelleen tarjolle. No niin. Funender oli siis lupaava MP3 -musiikkipalvelin, jonne minäkin latasin toiveikkaana muutamia biisejä, jotka olivat olevinaan eräänlaista modernia kansanmusiikkia. Kansanmusiikkihan on enimmältään sellaista lällätystä, ja kertosäkeiden laulamista kuorossa kovalla äänellä. Ensin joku laulaa ohuella, kimakalla ukonäänellään. ”Ja se Melperi meni sotaan, melu ram-tam-tam, melu taalia tei” - johon eunukkikuoro vastaa: ”Vai että se Melperi meni sotaan”. Jokaisessa säkeistössä kuoro toistaa sen, mitä esilaulaja oli jo laulanut, ja homma jatkuu samanlaisena - ikuisuudesta ikuisuuteen

Musiikkitiedostojen konvertoinnissa tälle sivulle olen käyttänyt ilmaista OcenAudio (3.5.4) -ohjelmaa. Jostakin syystä ohjelman uudempi versio tuottaa ajokelvottomia tiedostoja. Asia hoituu niin, että kytkee automaattiset ohjelmapäivitykset pois päältä, ja käyttää tätä vanhempaa versiota. Olen konvertoinut tällä sivulla aiemmin olleet AAC -tiedostot M4A -muotoon, koska jotkut selaimet eivät ymmärrä puhdasta Advanced Audio Codec -muotoa. Olihan siitä toki taas vaivaa, mutta ei se mitään, kuten Eemeli sanoi.

Ylläolevassa kuvassa näkyy tekemäni CD -levyn Funender -musiikista, ja tästä syystä voin tarjota siellä olleen musiikkini suunilleen siinä asussa kun ne aikanaan siellä olivat. Muutoin olisin ”parannellut” niitä GARAGEBAND -ohjelman tapaisilla työkaluilla, ja bassoja sun muita lisäilemällä olisin pilannut loputkin. Kaikille kyökkimuusikoille sanoisinkin, että pitäkää itsellänne jonkinlaiset varmuuskopiot musiikistanne ihan siltä varalta, että palveluntarjoaja lopettaa palvelunsa mitään etukäteen ilmoittamatta. Milläs sitten todistat kenellekään, että olet ollut nettimuusikko. Tavallisen muusikon ei tarvitse todistella mitään, sillä yleensä hänellä on kihti ja runsaasti sisäelinvaurioita. Maksa on kuralla ja munuaiset puhkinainen siivilä, joka laskee kaiken lävitseen suodattamatta mitään. Se on se viina-veitikka joka vie useimmat ennenaikaiseen hautaan.

Aale Tynni runoilija

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Aale Tynni runoilija

Aale Tynni oli suomalaistunut virolaisrunoilija, joka teki ihan kelvollisia runoja, ja käänsi muun muassa irlantilaisen W.B. Yeatsin runoja suomeksi. Olen käyttänyt niistä muutamia omissa biiseissäni. Se taas, miksi ylipäätään kiinnostui kyseisen irlantilaisherran tuotannosta, johtui siitä, että kohtalon oikusta käsiini jäi vihreäkantinen runoteos, jonka Aale Tynni on toimittanut, ja jossa oli näitä Yeatsin runoja. Yleensä olen lukenut runoja melko satunnaisesti, ja jos käsiini olisi sattunut joku muu teos, olisin tehnyt niistä biisejä, ja tietenkin ne olisivat kuulostaneet samanlaisilta kuin nämä, sillä en ole opetellut liiemmälti säveltämisen taitoa.

Aliviivoot Sappulassa

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattin enkoodaamani biisini nimeltään Aliviivoot Sappulassa

Lappeenrannan Sappulassa sijaitsi aikanaan leiri, jonne ihmiset lähettivät pentujaan. Nykyään sinilevä lienee pilannut sen, kuten muutkin uimarannat. Jostakin syystä minua ei lähetetty ainoallekaan leirille, ja siksi minun oli kuunneltava tarkalla korvalla mitä sisareni niistä alentuivat kertomaan - että Sappulassa muka laulettiin posket hehkuen sappulalauluja tyyliin: Alivivoo, aliveivoo, aliviivooveivoo-jum, ali-sappu, ali-lan, ali Sappulan leiri hei. Tämähän on se tyhmä partiolaishuuto, jota nykyäänkin möykätään siellä sun täällä. No, olin minä tosin Joutsenon Kesärannassa riparileirillä, ja siellä ei nyt ollut yhtään hauskaa. Ei istuttu iltaisin nuotiolla ja hoilattu itsensä kipeiksi. Siellä oli vain typeriä tiuruniemeläisiä pimuja, jotka painostivat papilta tämän mielipidettä siitä oliko tanssi syntiä. Tämä vastasi viisaasti, että kaikki se on syntiä mikä vieroittaa ihmistä Jumalasta – ja vieroittaahan se tanssi – vaikka David tanssikin liitonarkin edessä voimallisesti, mutta hän tanssikin Jumalan kunniaksi. No, eihän se tanssi syntiä ole, mutta saatanan typerää petkeltämistä kylläkin. Ja tiuruniemen tytöt olivat ilkeitä – lääkäreiden ja vastaavien aadeehoodeepentuja.

Huulet kumia

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Huulet kumia

Helsinkiläiset ovat olleet aina minusta jotensakin hupaisia slangeineen ja itsetehostuksineen, vaikka suurin osa heistä on asunut ahtaasti, ja kiviset kadut ovat varmasti tulleet tutuiksi. Jos asuit Rööperissä, saattoi seinänaapurina asua pesunkestävä rosvo, ja kotitalo oli pullollaan erilaisia sukupuolisia poikkeavuuksia, ja rakkauden ammattilaisia. Muistan kuinka pelkäsin koulupoikana Helsinkiä niin etten rohjennut edes käydä jäätelökioskilla ostamassa tötteröä, kun lättähatut olisivat saattaneet yllättää. Ovat ne vieläkin sellaisia kumihuulia lökkäpöksyjä.

Illon maahan

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Illon maahan

Täällä pojan-tähden alla -teoksessa on kohta, jossa pikkupojat kysyvät Oskarilta, minne tämä on menossa näin lauantaiehtoona, johon Oskari sanoo menevänsä Illon maahan perunanvarsia loukuttamaan. Pojat kysyvät vielä Oskarilta, että millä tämä niitä varsia loukuttaa? Kenpä tietäis sen – ellei sitten Ken, joka ”sent me”, niinkuin Larry-pelissä.

Krannin krannissa

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Krannin krannissa

Ketäpä ei olisi naurattanut ”pohojanmaalaisten” pönöttävä mahtipontisuus. Eräskin pohjolan mies eksyi kerran savoon, ja loihe lausumahan metsässä: ”Eihän täällä mahru eres henkittämähän” - mikä kuvastaakin erinomaisen hyvin tätä pönöttävää hengenasennetta. Muut ovat ”meirän krannista”, eivätkä kuulu ”meikäläisiin”. Sana ”kranni” tarkoittaa naapuria, ja tarkoittaa se myös paikannimeä, joita esiintyy lähinnä länsisuomessa. Joka tapauksessa erinomaista ajoainetta persulaisellle populismille. Persuthan eivät siedä muunmaalaisia tai vääränvärisiä – naapurikylän hemmoista nyt puhumattakaan.

Oksalla keskimmaisella

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Oksalla keskimmaisella

Muistan kansakoulusta tapauksen kun muuan ”Haki” vastasi opettajan kysmykseen, miksi mies seisoi laulussa mäellä ”paljain päin”. Opettaja odotti pojan vastaavan, että mies oli niin hartaan, kohottavan tunteen vallassa, että tempaisi kiihtyneenä lakkinsa päästä. Haki ei ollut ymmärtävinään opettajan kysymystä, vaan vastasi: ”Sen takia se siellä seisoo ilman hattua että täit lentäisivät pois päästä”. Ja taas seisoi Haki käytävässä! Ihan hyvin keksitty älyltään keskinkertaiselta, mutta ah niin ilkeältä koulupojalta. Oikeanlaisia, hartaita isänmaallisia tunnelmia tapaamme ”Oksalla ylimmällä Harjulan seljänteen” laulussa, jossa mies tunnelmoi Harjulan vanhassa näkötornissa, eli Haralanharjun näkötornissa.

Sing-Sing - Konnunsuo

klikkaa tästä ladataksesi ja kuunnellaksesi M4A formaattiin enkoodaamani biisini nimeltään Sing-Sing Konnunsuo

Isäni oli aikanaan tilanhoitajan Konnunsuon vankilassa, mutta minulla ei ole sieltä omia muistikuvia, koska synnyin Rauhassa. Muistan joitakin valokuvia, ja kylässä käyneitä ”tuttuja”, jotka eivät olleet ainakaan minun lapsena tuntemiani ihmisiä, kuten joku ”Ruti-setä”, joka oli ryppyinen ja virnuili koko ajan. Ajattelin tätä laulua tehdessäni Sing-Sing -vankilaa, josta luin Seura lehdestä jutun, ja ajattelin, että se voisi vastata Konnunsuon vankilaa, josta ajoittain karkasi vankeja – vaikka useimmat hyytyivät Konnunsuon laajoille soille.