Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A
41
70700 Kuopio
Finland
Updated on the 30th Jan in 2008
Kuvassa näet Canned Heat – nimisen yhtyeen soittajia. Sanoisin, että tyypillisiä hippejä. Voin tosin tässä sanoa huikailematta ja sen kummemmin sukoilematta, etten ole tiennyt juuri mitään tästä yhtyeestä, enkä tunne sitä oikein vieläkään. Parina viimeeksi kuluneena vuonna tämäkin tilanne on kuitenkin parantunut, kun tajusin, että nämähän olivat ne samat heput, jotka soittivat ja lauloivat Woodstock -elokuvassa sitä yksinkertaista hippibiisiä, jonka tahdissa amerikkalaiset nakuilivat luonnossa – kuka mitenkin. Laulun lyriikat jäivät myös pitkään hämärän peittoon, kunnes sitten käänsin ne, ja huomasin, ettei niissä mitään sen kummempaa ollutkaan. Muistan, kun joku kysyi minulta opiskeluaikoikani mielimusiikkiani. Olin vastikään ollut parisen viikkoa toipilaana vahusteni kotona, ja kunnellut siellä nuorimman sisareni kasetteja, ja lukenut vinon nipun Suosikkeja, vastasinkin reippaasti, että ehdoton suosikkini on Gary Glitter. Ajattelijn, että ehkäpä, ehkäpä tämä nuorison suosikki olisi myös vasemmistosissin suosikki. Yrmeänä kysyjä kuitekin vetäytyi takavasemmalle (vasemmallepa tietenkin), ja sanoi kuvitelleensa, että olisin suosinut Canned Heat -yhtyettä, tai jotakin vastaavaa. Ajattelin pitkään että tytteli tarkoitti jotakin kokeellista bändiä, joka soitteli senverran epämääräisesti että tulosta voitaisiin pitää taiteena. Mistäpä minä olisin tiennyt, että yhtye olikin taipuvaisempi countryn suuntaan. Miksei Gary Glitter sitten kelvannut tälle hienhajuiselle pikkukommarille? Ilmeisestikin siinä oli sitä porvarillista hapatusta. No, olihan tyttelillä itsellään selvät rusketusraidat housunsauman ja paidanreunuksen tienoilla, mutta eivät ne johtuneet ainakaan auringosta, kuten varmaankin arvaatte. Oli näet oltava yhtä likainen kuin paraskin rasvanahkainen työläissankari. Ei se merkinnyt tyttelille mitään että Garyn ura oli ollut Suosikin mukaan vaarassa, kun oli saanut kurkkutulehduksen, ja kaikkea tällaista. Kun jouduin sattuneesta syystä viettämään kaksi viikkoa toipilaana Joutsenossa, luin melkein kaikki sisareni Suosikit, ja ajattelin tietenkin, että kaikki nuoret lukevat niitä kuin Raamattua. Kun tämä Glitter sitten myöhemmin joutui selkkauksiin poliisin kanssa, ja syytetyksi pedofiiliasta, ymmärsin, että Glitter ei ehkä kelpaisi esikuvaksi kenelleekään muullekaan, paitsi tietenkin pedofiilien ammattiliitolle. Toteaisin kuitenkin että eiväthän ihmiset tämänkään poikkeavuuden olemassaoloa voineet tuolloin vielä tietää. Ehkäpä Glitter nyt vain miellettiin yleisesti osaksi amerikkalaista hapatusta, vaikka pesunkestävä britti olikin. Ehkäpä Glitter ei nyt ohjaillutkaan niitä historian kaikkein yleisimpiä lainalaisuuksia, joita jyväskyläläiset tupamarokset toitottivat. Ainakaan hän ei edustanut valtiomonopolistista kapitalismia. Mene ja tiedä. No, tämä Going Up The Country -biisi itsessään on kuitenkin mielestäni varsin viaton, ja soveltuisi erinomaisesti nudistien kesäleireille iltanuotiolla laulettavaksi.
A player: Timo Kinnunen
with my owns
(someone just puts his owns)
800 MHz Duron, HP a6210.sc, Windows Vista Premium, Kubuntu 6.10, X-Fi Xtreme Audio, SB Audicy Player, CoolEdit Pro 2.0, TiMidity++, and Audacity