Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
On the 13th June in 2011
Nämä MP3 -tiedostot on tarkoitettu nopeille laajakaistayhteyksille, ja niille, jotka harastavat ämppäreitä. Ämppärit ovat ihan käteviä, sillä kun ne poltetaan sellaisinaan CD tai DVD -levylle datana, osaavat DVD ja BlueRay -soittimet soittaa niitä. Myös USB -muisteihin tallennettuina ne toimivat uusissa autoradioissa, ja BlueRay -soitinten USB -liitännän kautta. Mokkulayhteyksille nämä raskaan sarjan ämppärit saattavat olla liian kova pala, ja niiden lataus kestää ikuisuuden, mutta nämä nyt ovat parasta mikä ämppäreissä on teknisesti mahdollista. Jos halutaan parempaa, pitäisi siirtyä muihin formaatteihin, joita esimerkiksi hifistit käyttävät. Nuo kaikkein huvittavimmat kreatuurit joita maailmassa löytyy. Lihavat, mutta äveriäät miehet kuunteluhuoneissaan, vakavina ja sennäköisinä että ymmärtäisivätkin jotakin. Täytyy tietenkin pitää järki kädessä, sillä jotkut ovat avoimeasti sitä mieltä, että nämä minun tulkintani eivät ole musiikkia lainkaan, vaan silkkaa paskaa – eivätkä ainakaan yllä jatsin kunniakkaille kukkuloille. Jos Cooke menisi ihan oikeiden jatsimiesten joukkoon, ei hän erottuisi heistä millään tavoin, joten selviä jatsimiehen aineksia hänessä ainakin on.
Vaikka äppärit ovatkin monipuolisia ja käyttökelpoisia, niin mokkulatyyppisille yhteyksille 320 kbps MP3 saattaa olla liian hidas. Heille sopiikin paremmin 100 kbps AAC -formaatti, joka on tarkoitettu multimediapuhelimiin, ja joka siirtyy muutoinkin liukkaammin. Mäkin käyttäjien kannattaa asentaa systeemiinsä VLC -ohjelma, ja säätää selaimensa käyttämään sitä soittamaan näitä tiedostoja, ja tämä ohjelma soveltuu myös windowsiin, ellei siihen ole asennettu erillistä koodekkipakkausta, joka hoitaa homman. Linuxissa GNOME -työpöytäsysteemiin kuuluva Totem riittää mainiosti, kun sitä on täydennetty laajennetuilla gstreamer -paketeilla.
Sam Cooken säveltämää Twistin' The Night Away -biisiä on käytetty ainakin yhdessä elokuvassa loppumusiikkina, jossa sen esitti Rod Steward, ja jossa muuan pilotti retkeili nanoteknisesti erään puotipuksumiehen verisuonistossa – mutta se taas on kokonaan toinen juttu. Jotenkin noin siis kuitenkin. Todennäköisesti tätä biisiä on esitetty lähes kaikkialla, ja monien, monien artistien toimeliaasta toimesta. Itseasiassa biisin sanoitus on aivan sanomattoman typerä, mutta niinhän se näissä tällaisissa ralleissa tavallisesti on. Hopotetaan vain jotakin, ja sitten hopotetaan toista, ja päälle kolmatta – tarkoittamatta yhtään mitään. Kuka nyt tanssisi itseään läkähdyksiin jotakin twistiä? Maailma muuttui Suomessakin oleellisesti, kun lavojen tanssiparit erotettiin toisistaan erilleen hytkymään, vaikka koko tanssin idea on valmistaa kehoa ja mieltä ruumiin ja sielun täydelliseen yhdyntään – niinkuin kirjassa Noran kolme rakkautta. Tiettävästi biisiä ei ole aiemmin suomennettu, ja ei tämä minunkaan suomennokseni nyt suita halkaise, vaikka oma suu onkin aina ollut lähempänä kuin kontin suu. Tietääkseni Cooke ammuttiin jossakin vähäpätöisessä, tihruikkunaisessa lätiskössä, ja täysin käsittämättömästä syystä - koska Amerikassa nyt tavataan ampua ensin, ja kysellä vasta sitten – varsinkin, jos kohde ei ole täysverinen WASP:n edustaja, sillä jenkit ovat kuitenkin senverran rasisteja, ettei juurikaan tarvitse muualta hakea. Todettakoon, että heillä ei sentään ole koskaan ollut samanlaista periaatetta kuin Venäjällä aikanaan, jonka mukaan kenellä tahansa oli oikeus tappaa vaeltava mustalainen, jos sattui paleltamaan ja väsyttämään, tai muutoin ottamaan päähän. Toisaalta: tässä taannoin meilläkin muuan opettajapariskunnan poika Imatralla tappoi ikäisensä tytön täysin samoista syistä. No, ne muuttivat sieltä muualle, mutta kyllä me tiedetään mihin ne menivät, ja kohta me mennään ja naulataan niiden portinpieleen lappu: teijän poikakos se tappo sen tytön, kun oli kylmä ja vitutti! Silloin toteutuu kosminen oikeus, ja tulee lihaksi se, ettei pahoja töitään voi iäti paeta. Kun vitutti ja satoi. Cooke jätti kuitenkin jälkeensä valtaisan määrän omia sävellyksiään, joista aika moni on nykyään klassikko, ja se on pelkästään hyvä asia se. Minun vaatimaton kontribuutioni tähän on esittää tämä tuossa aiemmin mainittu biisi eräänlaisena näennäissuomennoksena, jossa sata ovat ihan omatekemiä, ja siksipä biisikään ei kestä liian kauaa, eikä siitä esitetä variaatioita, ja variaatioiden variaatioita.
A player: Timo Kinnunen
with my owns
HP 6548.sc, Ubuntu 10.04, Audacity, and PACPL