Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä siirtyäksesi Serverimaailma kotisivun etusivulle - Click this link to jump to the main page of Timos' Serverimaailmat homepage

Klikkaa tästä siirtyäksesi Timon musiikkikokoelmaan - Click this link to jump to the collection of Timo's Music Collection

Timon WMA ja RM: muinaista pianomusiikkia - Timo's WMA and RM: ancient piano music

On the 23th October in 2016

Muinaisen pianomusiikkini ikoniksi soveltuu mitä mainioimmin takavuosien lastenohjelmien radiotähti Suvi-Päivikki, joka hoilasi kaamealla äänellään Markus-Sedän (Markus Rautio) lastentunneissa, ja teki jopa Eveliinan kanssa levynkin, siis sen Luzernista Weggikseen -tyypin kanssa, holdiriaa hoo, ja jolaladihuu. Sekä tietenkin ottaisin minä Mörri-Möykyn, ja niin edelleen ja edelleen. Suvi-Päivikki ilmentää yhdessä Eveliina kanssa sitä, miten tärkeää on kotona harjoitettu musiikki mielummin koko perheen voimin. Tästä kaikesta minä jäin paitsi. Vaikka soitankin itse korkeimman omakätisesti näissä 70-luvun äänityksissäni (entistä) Mikkelin kaupungin juhlasalin konserttipianoa, huomioitakoon että lapsuuskodissani ei ollut lainkaan pianoa, eikä muitakaan soittopelejä (haljennutta, vintin nurkassa lojuvaa kanteletta lukuunottamatta). Ensimmäiset pianoharjoitukset räpelsinkin vasta oppikoulun soittokerhossa. Musiikkiluokassa oli piano, jota vain opettaja sai soittaa. Oli täysin luonnollista että kotiläksyjä ei soitettu pianolla, vaan siinä käytettiin pitkulaista paperiliuskaa, jossa oli olevinaan pianon koskettimisto. Harjoitellessa ääntä ei siis kuulunut, vaikka juoksutukset olivatkin olleet kohdallaan. Sormet naputtivat vain tomerasti pöydänkanteen. Ehkä tässä oli vähän sitä samaa tunnelmaa kuin Suomen armeijassa, jossa armeijan ainaisesta rahapulasta johtuen huudettiin ”laukaus, laukaus”, kun oltiin ampuvinaan jotakin. Tästä kurjuudesta olisikin puuttunut vain se, että oltaisin pötkötetty jossakin pellon pientareella, ja huudeltu ”rynnäkkö, rynnäkkö”, vaikkei oltaisi tehty mitään - etteivät armeijan vaatteet kuluisi, ja nilkat olisi nyrjähtäneet. Tästä olisikin puuttunut vain se alokkaan toiveunien täyttymys, että oltaisiin huudettu omassa kotisängyssä loikoillen ”armeija, armeija”, ja asevelvollisuus olisi ollut sillä selvä, koska varusmiesten koulutus nyt maksaa niin paljon rahaa. Eduskunnassa taas oltaisiin huudeltu että ”raha,rauha”. Takavasemmalta olisi sitten purjehtinut esiin pallukka (entinen pressa), ja sanonut: Minun Eurooppani on aivan erilainen! No niin. Ensimmäisen varsinaisen piano-opetuksen antoi äitini asuessamme remonttia paossa Seuralassa, Rauhassa, jonka alakerrassa oli vanha (joskin virittämätön) piano. Äiti neuvoi mm. akordit, ja hieman soitotekniikkaakin. Oli kai oppinut ne toimiessaan ilmavalvontalottana Joutsenossa. Seurala on jo nyttemmin purettu, ja pianokin vietiin sieltä todennäköisimmin kaatopaikalle. Ja kuinka se soikaan aikanaan Rauhan Toverikerhon juhlissa sodan jälkeen! Sittemminhän Rauhan sairaala lakkautettiin, ja sen tilalle rakennettiin uusi, uljas kylpylä, jonne köyhillä rasvanahoilla ei ole asiaa. Myöhemmin minulle tarjoutui tilaisuus soittaa silloin tällöin alunperin Mikkelin kaupungin juhlasalissa sijainnutta pianoa, jonka äänen kuulette näillä tähän valituilla kappaleilla. Tämä soittomahdollisuus meni kun lähdin omille teilleni – ja löysin viimein oman, sisäisen itseni - ja en ole jälkikäteen valintaani katunut. Tuskinpa nekään siellä Mikkelissä tätä kyseistä pianoa soittavat, koska ne eivät ensinnäkään osaa soittaa mitään, ja toisekseenkin: koska heille on keskeisintä omistaa jotakin, kun hallita erilaisia taitoja. Käyvät vain silittelemässä tavaroita silloin tällöin, ja laskemassa rahojaan. Yksinkertaisia poroporvareita siis. Viimeksi sain pianoa soitella Jyväskylän yliopiston päärakennuksen kellarissa, jossa olivat opettajainkoulutuslaitoksen harjoituspianot ja joitakin urkuharmooneja, joilla saattoi opetella tämmäämistä. Sen koommin en ole pianoa soittanutkaan – paitsi halpaa Casio SA-21 -sähköurkua, jonka olen myynyt aikanaan kirpputorille rahapulassa. Se oli oikeastaan lasten leikkikalu. Kaikki täällä tarjolla olevat laulut olen nauhoittanut alunperin livenä pienellä kasettinauhurilla, jonka sijoitin pianon päälle pomppimaan, ja lauloin niin kovaa että ääni varmasti kuuluisi nauhurin sisäänrakennettuun mikrofoniin. Nauha oli löydettäessä todella kurjassa kunnossa, ja erittäin kohinainen, joka täten otettakoon huomioon. Aikanaan Amerikassa, jossa soitettiin kantrimusiikkia, oli laulajilla torvet suun edessä, jotta ääni kuuluisi, ja ne pyrkivät myös laulaamaan korkealta, jotta laulu erottuisi paremmin.

Arvon mekin ansaitsemme (Laulu Suomessa)

Lyrics - Sanat

Arvon mekin ansaitsemme” (tai Laulu Suomessa) on Jaakko Juteinin (1785-1855) käsialaa. Juteinin mielikuvitus, ja mahdollinen iloinen luonteenlaatu tulevat esiin parhaiten hänen bellmannilaisissa juomalauluissaan, ja hänen lauluissaan on mukana ainakin minun mielestäni myös tiettyä ironiaa, koska Suomesta puhutaan ensinnäkin "suurena maana", jossa "leipäkään ei riennä riemuksemme miesten maatessa". Lieneekö ainakin osa miehistä ollut laiskoja? Karjalaiset omivat nykyään mielellään Juteinin omaksi pojakseen, mutta Juteini on kuitenkin syntynyt Hattulassa, ja oli opiskelijana kynmmenisen vuotta Turun yliopiston kirjoissa, muttei suorittanut mitään loppututkintoa. Opiskeluaikanaan hän oli kotiopettajana eri puolilla Suomea ja tutustui eri murteisiin, ja yritti omassa kirjallisessa tuotannossaan kompromissina välttää sellaisia murteellisia ilmaisuja joita ei ehkä ymmärrettäisi yleisesti. Tästä syystä hänen laulunsa ovat ymmärrettäviä vielä tänäkin päivänä. Vasta vuonna 1813 hän sai Viipurista maistraatin sihteerin viran, jota hoiti kuolemaansa saakka. Mitä tämän laulun äänitykseen tulee, se on tehty kasettinauhurilla kauan, kauan sitten 1970-luvulla, vaikkakin musiikki-instrumenttina oli entinen, kunnianarvoisa, mutta jo parhaat päivänsä nähnyt Mikkelin kaupungin juhlasalin piano. Lieneekö ollut edes vireessä, koska eiväthän sen silloiset omistajat edes osanneet soittaa sillä mitään. Kunhan olivat vain omistavinaan sen, ja omistanevat kai vieläkin. Olen yrittänyt remasteroida äänitystä parhani mukaan kuulostamaan edes siteeksi siltä miltä se oletan kuulostaneen autenttisessa äänitystilanteessa, ja viimeksi GARAGEBAND -ohjelmalla. Toivottavasti voitte yhätikin kuulla kuinka kaikenmaailman pokaalit ja kynttilänpidikkeet hypähtelevät pianon päällä soiton tiimellyksessä. Luulin ensinniitä nauhalta kuuluviksi häiriöiksi, kunnes sitten muistin mitä ääniä ne olivat. Tuollaisia lauluja silloin laulettiin, ja hoilattiin, vaikka niitä pidettiin jo tuolloin erittäin vanhanaikaisina, eikä ainakaan rokkenrollin veroisina. En tosin suunnitellut laittavani tätä äänitystäni kaiken kansan kuultavaksi nettiin, jota ei ollut vielä olemassakaan, vielä, ja jollaista kukaan ei tuolloin osannut kuvitellakaan. Nyt tämä äänitys on kuitenkin sikäli ainutlaatuinen, ettemme voi mennä takaisin 70-luvulle, ja sanoa itsellemme: soittakaamme ja laulakaamme nyt se sama laulu kuin silloin ennen. Se on historiaa, ja tapahtunut vain kerran. Osa tuonaikuisista ihmisistäkin ovat jo kuolleet, tai kuolevat pian – ei siinä toisaalta hyvä häviä. Ja olisihan se tavallaan aika typerääkin: mennä nyt soittamaan jotakin arvonmekinansaitsemmea johonkin omakotitalonrötisköön. Tulevaisuuden mahdollisuuksistahan me emme tiedä mitään.

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA audioversion laulustani Arvon mekin ansaitsemme - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Arvon mekin ansaitsemme

Kesäpäivä Kangasalla

Lyrics - Sanat

Kesäpäivä Kangasalla on lyriikoiltaan Sakari Topeliuksen (1818-1898) käsialaa, mutta säveltäjiksi on tarjottu useita henkilöitä - aina P.J. Hannikaisesta lähtien. Laulu on idyllinen muisto ajalta jolloin suomalainen luonto oli vielä puhdas, ja myös kauniskin. Jos nyt joku menisi kyseiselle Harjulan seljänteelle, ei hän näkisi juuri muuta kuin läheisen kaupungin savusumua. Nykypäivän ihmiset eivät varmaankaan ymmärrä tämän laulun hienoja sävyjä, ja rauhaa - koska ovat sen menettäneet. Tämän laulun esitys sitävastoin on varsin tavanomainen, ja lähinnä sitä voisi kutsua sekakuoromölinäksi (olen aina inhonnut kuoroja ja kuorolaisia). Tämä on kuitenkin muisto monen vuosikymmenen takaa, ja tätä ei voi enää toistaa – monestakin syystä. Siksi tämä esitys on liikuttava, ja äänellään se variskin laulaa.

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA audioversion laulustani Kesäpäivä Kangasalla - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Kesäpäivä Kangasalla

Kekkerit Mäkelän kanatarhassa

Lyrics - Sanat

Johan Alfred Tanner (1884-1927) syntyi Artjärvellä. Hän oli alunperin ammatiltaan rakennusmestari, mutta ryhtyi vuoden 1908 paikkeilla esiintyväksi taiteilijaksi, ja vuoden 1910 joulukuussa hän esiintyi ensimmäistä kertaa Helsingin Kluuvikadulla sijainneessa Helikon-teatterissa, josta Tannerin kuplettien suosion myötä tuli oikea revyyteatteri. Allaolevassa kuvassa voisi hyvinkin olla Marco Bjurström, sillä niin samankaltaisia ovat miesten eleet, mutta Affuahn se siinä kuitenkin pelehtii. Tannerin esitykset olivat tavattoman suosittuja, ja niihin jopa jonotettiin. Varsinkin hänen lauluvihkonsa saavuttivat suurta suosiota, ja itse olen nuorukaisena lukenut ”Kuolemattomat kupletit” - nimistä kirjasta, jossa oli noissa vihkosissa olleita Tannerin lauluja. Laulajat eivät kuitenkaan liene olleet ainakaan arvostettuja, koska myllärisentopikin puhui (Rauhan maatilan yhteissaunassa) kyseisestä artistista varsin väheksyvään sävyyn, vaikkei osannut itse laulaa mitään. Äänilevyjä Tanner teki kymmeniä, ja aina kuolemaansa saakka, sillä viimeisen levynsä hän teki vuonna 1926. Seuraavana vuonna hän kuoli tuberkuloosiin. Minäkin ajattelin kantaa korteni kekoon, ja tilaisuuden niin tarjoutuessa säestin itseäni Mikkelin kaupungin entisellä juhlasalin pianolla, joka oli mukavasti jo pysyvästi epävireessä. Noihin aikouhin kaupoissa alkoi olla tarjolla kannettavia kasettimankkoja, ja sellaista käytin minäkin tämän esityksen tallennukseen. Olen nyttemmin lisännyt esitykseeni hieman bassoja, vaikka en inhoa mitään muuta niin paljon kuin kuoroja ja kuorolaisia – niinkuin komisario Palmu, ja monet muut. En laula tässä kuin pari säkeistöä, mutta parempi sekin kuin ei yhtään – vai mitä?

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA audioversion laulustani Kekkerit Mäkelän kanatarhassa - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Kekkerit Mäkelän kanatarhassa

Meripoikatte veis

Sanat - Lyrics

Meripoikatte veis on Frans Hjalmar Nortamon aikanaan kirjoittama veisu, joka pitää laulaa nimenomaan laahaavasti, ja tunteella. Mies kirjoitti useimmat juttunsa rauman murteella. Herääkin kysymys, mitä rauman murteella on tekemistä minun kanssani, joka olen syntymyt Itä-Suomessa? No, lapsuuskotini lähellä, melkein kivenheiton päässä, asui rauman seudulta kotoisin ollut mies, joka oli säilyttänyt kotimurteensa, ja häneltä opin sen mitä siitä opin. Ainakin tietyn nuotin. Misäs niit säkei on? Toivottavasti edes sen. Tähän paikkaan sopii mielestäni parhaiten äskettäin konstruoimani video, jossa olen käyttänyt RealMedia -formaattia, koska siten tiedostokoon saa aika pieneksi.

Klikkaa tästä ladataksesi ja katsoaksesi RealMedia (RM) videon laulustani Meripoikatte veis - Click this link to download and play RealMedia (RM) video of my song Meripoikatte veis

Venehessä vetten päällä

Lyrics - Sanat

Venehessä voidaan hyvinkin oleskella vetten päällä, sillä sellaiseen vene on tarkoitettukin – vetten päällä oleiluun. Onpa jopa olemassa Vuorovette -niminen paikkakin, josta mm. vuorovetten prinssi on kotoisin. Mutta takaisin veden helmaan. Kokonaan eri asia on nimittäin se, jos tytön kulta on vetten päällä, koska tämä ei siellä välttämättä ole täydessä kontrollissa, ja voi ryyypätä holskuvasta putelistaan tuhdon alta - ja karata sitten tansseihin, ja sitten voikin seurata vaikka mitä. Ei ole ollenkaan varmaa etteikö kulta ”meinaisi” muita, kun ”vauhtiin” oikein pääsee. Tai sitten kulta voi mennä aivan proosallisesti kalaan, kuten allaolevassa kuvassa, ja jättää viinakset välin. Mutta jutun juju onkin siinä, ettet voi varmasti tietää kumman hän tekee mennessään ”vetten päälle”.

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA audioversion laulustani Venehessä vetten päällä - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Venehessä vetten päällä

Laula kukko

Lyrics - Sanat

Peltoniemen kukko - tai Laula kukko - on suomalainen kansansävelmä, ja Suomessa sitä ovat ehkä eniten esittäneet Marjatta ja Martti Pokela - itse itseään kanteleella säestäen. Lapsuudessani radiosta saattoi kuulla heidän tulkintojaan aikanaan melkeinpä päivittäin, eli tuo huhh-hahh-haa, huhh-hahh-haa, lukkari istui uunill-laa, pii-iipun nysä oli hulill-laa – jotka ovat syöpyneet aivojeni jokaisen poimuun. Laula kukko sisältyy varmaankin melkeinpä jokaiseen petkellyskurssiin, joita Suomessa pidetään. Kuvassa kantelettaan soittava Matti Kulju sitävastoin lienee soitellut muunlaisia kappaleita, mutta se on taas asia erikseen. Kanteleella Laula kukkoa lienee kuitenkin eniten esitetty. Minun tulkintani, ja sanoitukseni ovat taas ihan omasta päästä, ja koska historiaa ei voi muuttaa - eli aikanaan tekemääni nauhoitusta - on tyydyttävä tähän huumoriversioon.

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA -audioversion laulustani Laula kukko (Peltoniemen kukko) - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Laula kukko (Peltoniemen kukko)

Kisällit kesälomalla

Tätä laulua pidetään eräänlaisena kansanlauluna, ja vapaasti sitä onkin viljelty - ikäänkuin se olisi tuota herra Trad. -tuotantoa. Tämä johtuu siitä että monia laulun muunnoksista hoilataan opiskelijoiden keskuudessa heidän juominki-iloitteluissaan, ja näissä versioissa hukutaan lopulta siihen viinajärveenkin. Tämä tässä esittämäni tulkinta on kuitenkin se kipparikvartettiversio, joka levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951, ja sanat ovat Vilho Koljosen kynästä, ja säveltäjäksi on merkitty Kauko Käyhkö. Molemmat käyttivät muuten lukuisia salanimiä, ja osoittivat niiden keksimisessä nimenomaan suurta kekseliäisyyttä. Kipparikvartetti taas tuli tunnetuksi koko kansan keskuudessa eräiden elokuvien vuoksi, kuten Balladi Saimaalta, ja olihan niitä muitakin, kuten se filmi jossa kuvattiin yhtyeen nousua kuuluisuuteen. Kaikki kiitos ja kunnia molemmille artisteille, ja tietenkin koko Kipparikvartetille, joiden esitystä kelpaa toki kuunnella (minun valjun tulkintani asemesta) kaikin mokomin. Allaolevassa kuvassa näet reliefin, jossa on koko Kipparikvartetti kaikessa komeudessaan..

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi WMA audioversion laulustani Kisällit kesälomalla - Click this link to download and play WMA audioversion of my song Kisällit kesälomalla