Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
Ylläolevassa kuvassa näet Woody Guthrien, kuuluisan amerikkalaisen kansanlaulajan, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluu This Land Is Your Land, jonka monet amerikkalaiset sotilassoittokunnat ovat ottaneet suosikikseen. Niin olen tehnyt minäkin, mutta sillä poikkeuksella, että en ole käyttänyt Woodyn sävelmää, vaan erästä toista kansansävelmää, joka muistuttaa sitä suuresti. Woody on sanonut itse lainanneensa kaikilta, ja ehkä kaikkein eniten itseltään. Huoamtkaa muuten, että kun mies on saanut tuollaisen nimen, Woody, häntä pitää jo oletusarvoisesti jotensakin hauskana. Jos hänen nimensä olisi ollut Jim Bull, ei se olisi ehkä kaikkein ensimmäiseksi tarttunut mieleen. Noomeni on nimittäin ooomeni vain silloin kun se jää helposti mieleen. Mitä taas kansanmusiikkiin tulee, on se näet ikäänkuin yhdestä puusta tehty, ja ei ole mikään ihme, että esimerkiksi Johnny Cash. joka tukeutui paljolti kansamusiikkiin, teki useitakin samanlaisilta kuulostavia biisejä, joissa oli vain erilaiset sanat. Esimerkiksi hänen laulunsa One Piece At A Time on lähestulkoon samanlainen kuin Boy Named Sue. Tämä tuotannon monotonisuus saattaa johtua siitä, että kenekään persnahka ei kestä jatkuvaa uudistumista, ja että joka päivälle olisi tarjolla pari-kolme uudenuutta melodiaa, joita kukaan ei olisi vielä keksinyt. Samoin tekivät suomessa Repe Helismaa ja Tapio Rautavaara, pari mainitakseni tuolta rillumareipuolelta, ja monet, monet muut. Alfred Tanner olisi ollut hätää kärsimässä ellei olisi voinut poimia vapaasti kansansävelmiä moniin lauluihinsa. Tässä taannoin eräässä euroviisumittelössä syytettiin erästä niin sanottua säveltäjää siitä, että tämä olisi plagioinut jotakin toista säveltäjää, ja niihän kaveri oli juuri tehnytkin, itse asiassa. Kaikki riippuu politiikasta ja näkökulmasta: niinpä joku voisi nähdä Venäjän (entisen Neuvostoliiton) raakana hyökkääjänä kun Ossetiasta puhtaan, tai sitten ossetian kansan pelastajana, ja kansanmurhan estäjänä. Musiikissa taas Monsieur Mosse (Mozart) voidaan nähdä yhtäältä nerona, ja toisaalta suurena lainaajana, joka otti vähän kaikilta, ja lienee ajatellut, että kissa kiitoksella elää, koskei edes kiittänyt. Ei voi muuta kuin todeta muinaisen Suosikin päätoimittajan sanoin, kun arvioi Jussi Raittisen uudistettua, irwiniläistä tippaveisua: Böö sartsalle, parodian plagiointi todistaa ideaköyhyyttä! Kun tätä aiemmin mainittua euroviisutapausta selviteltiin, totesi raati, että mitään plagiointia ei ollut tapahtunut. Kaikenlaista paskaa – sillä tietenkin sitä oli tapahtunut, ja nimenomaan sitä. Sellaisia kalloisia ne kaikki ovat, vievät vaikka leivän toisen suusta. Kaikki niistä lainaavat, ja se, joka sen tekee taitavimmin, tulee myöhemmin tunnustetuksi klassikkona. No niin. Rillumareirallit olivat lähes samanlaisia, mutta sanat olivat erilaisia kussakin erityistapauksessa. Eiväthän ihmiset nyt mitään huomaa! Ja ne eivät todellakaan huomaa mitään – esimerkiksi tangot ovat toinen toistensa kopioita, ja silti järjestetään masiivisia tangofestivaaleja, joissa nuoret ihmiset laulavat keskenään samanlaisia tangoja trimmatuilla äänillään, jotta pääsisivät tangokuninkaallisiksi, ja tangoprinsseiksi ja prinsessoiksi. Tämähän nyt johtuu siitä, ettemme älynneet valita Suomeen kuningasta, Väinö Ensimäistä, jonka tyttäret olisivat nyt näitä prinsessoja, ja tangofestivaaleja ei olisi tarpeen enää järjestää.
A player: Timo Kinnunen
with my owns
(someone must just put his owns)
800 MHz Duron, HP a6210.sc, Windows Vista Premium, BLAG 70000, X-FI, Xtreme Audio, SB Audicy Player, CoolEdit Pro 2.0. BonkENC Audio Encoder, and Audacity 1.3.2 Beta