Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Serverimaailma kotisivu etusivulle - Click here to return back to the front page Serverimaailma homepage

Tietoo - Information

”Katsoo kuin piru Jeltin Mikkoo aidan takaa”
Täällä pohjan tähden alla (Väinö Linna)

Ylläolevassa kuvassa muuan ukko katselee ufokeskuksessa sijaitsevaa plastiikkisarkofagia, jonka sisällä lepää muovinen ufomies. Mies on hämmästynyt, mikä tarkoittaa sitä, että ufomiehen jäljitelmä on vaikuttanut juuri tarkoitetulla tavalla. Tällä kaikella ei ole mitään tekemistä sen kanssa mistä tällä sivulla puhutaan, tai mitä esitetään, mutta ei se mitään, kuten Eemeli sanoi.

Kuvia ja tarinoita Timosta - Some photos and stories about Timo

Klikkaa tästä niin siirryt Kuvia ja tarinoita Timosta -sivulle - Click this link to jump to the page of Some photos and stories about Timo

Ylläolevassa kuvassa näet nuoren keskikoululaisen, joka on juuri niin tyhmä kuin tuonikäinen vain voi pahimmillaan olla. Jos saisin elää uudelleen tuon ajan, panisin varmaankin pusikot pölisemään, ja nuoret naiset olisivat hätää kärsimässä. Todellisuudessa oli etupäässä ahdistunut, ja koetin selvitä jotenkuten päivästä toiseen. Aina kun näen 60-70 -luvusta tehtyjä niin sanottuja dokumentteja, en voi muuta kuin ällistyä. Muka matkusteltiin kleinpussilla tai pompannapilla pitki Suomea, ja laulettiin muka kasettisoittimen säestämänä Tapani Kansan R-A-K-A-S-T-A, ja virsiä. Ei minulla ainakaan ollut tuonkaltaisia kokemuksia näistä vuosikymmenistä, eikä kenelläkään, jonka tuolloin tunsin. Tokihan uusi aika oli tulollaan, ja Kekkostakin alettiin vähin erin kyseenalaistaa, ja nähtiin sen televisioesiintymisessä koomisia piirteitä, ja alettiin tajuta kuinka koomisia neuvostojohtajat olivat seuratessaan pönäkköinä jokavuotisia sotilasparaatejaan. Jos joku olisi tuolloin ennustanut, että Neuvostoliitto hajoaa, ja Saksat yhdistyvät, olisi häntä pidetty hourupäisenä, mutta niinhän siinä kuitenkin kävi. Ei silloin reissattu autolla ympäri maata, vaan käytiin korkeintaan sukulaisissa tai jossakin kaukaisessa kangasmetsässä puolukassa, eikä kasettinauhureita vielä ollut saatavillakaan kuin vasta 70-luvun puolevälin jälkeen, ja jos näitä laitteita olikin jossakin kaupassa, ei niitä osattu vielä yleisesti kaivata. 60-luvulla ei siis laulettu iskelmätähtien kaseteille tallennettuja lauluja autossa, tai istuttu tyhjän panttina jollakin tyhmällä rannalla. Yleensä sitä liikuttiin paikasta toiseen liftaamalla, sillä se oli ainoa tapa päästä esimerkiksi jollekin Pistohiekalle, jossa oli leirintäalue ja pieni tanssilava. Yleisesti 60 ja 70 -lukujen aika oli sellaista, että joka paikassa tungeksi nuoria suu ammollaan, sillä suuret ikäluokat olivat silloin remmissä. Kaikki koulut olivat pullollaan kansaa, ja joka paikkaan piti pyrkiä, ja kovasti sittenkin.

Tietoa ja suuria tunteita

Klikkaa tästä niin siirryt infosivulle Tietoa ja suuria tunteita - Click this link to jump to the page of Information of Tietoa ja suuria tunteita

Ja sitten hieman pseudosavoa. Suurija tunteita on ne jotka ihan pakahuttoo koko rintoo, ja suap huutamaa myähemmin iäneen onnesta (niinkuin Motesty Laese huusj kirjassa Kualeman esimaku). Huusj näenikkästee UAA-UAA-UAA -ku Teve temusj Motestyn piällä - ja kyllä se Tevekin siinäe huusj hekumasa huipussa niinku papiaani. Voan aeka pientä se olj tämän Teven puhinat kun niitä vertoo mitä on kuvattuna kirjassa Nooran kolome rakkavutta, jossa mies ja naenen koki ruumiin ja sielun täyvellisen yhtynnän, ja naesen aamutakki valahti lattialle. Äetivaenoolla olj justiinsa tuo kirja kirjahyllyssä, niijen muijen kirjojen takana piilossa (ja myöhemmin vintillä, samassa pinossa punasen kirjan Rakkavus ja avioliitto -kanssa). Toesesenlaesta tietova on tuasj esmerkiksi atomipommin värkkääminen ja suunnittelu (ylläolevassa kuvassa näet jonkun rohvessoorin esittelemässä pommia), mutta se suattaa hyvinnii jiähä siksi viimoseksi tiijoksi, ja senjäläkeen onnii vuan se veenpaesumus.

Timo Kinnunen erityisinformaatio - Timo Kinnunen Special Information

Klikkaa tästä niin siirryt sivulle Timo Kinnunen erityisinformaatio - Click this link to jump to the page of Timo Kinnunen Special Information

Erityisinhvoo se on sehhii, että tietee asioesta vähän enemmän kun nuo muut pösilöt, ja ettäe on vähän niinku nurkan takkoo tiatosa suaneena. Lapin noitijen tieto se on näestä salatuista tietolähteistä niitä kaekkiin paarraempija, taie sitten lähteenä voep olla kaekenmualiman muut tietäjät, ja suntiot. Parasta oes tietenniin se että olis mukana kaekessa tapahtumisessa ite kokijana, eli phoktrina, niinkun hintut tappaelivat ennevanahaan sanoa. On niilläe muitahhii sanoja kuten vaekkapa ahimsa, joka tarkottee sitä ettei sitä sua toesia ihan ilimoja kyselemäti tappoo. Jotkut niistäe jopa suotattelivat juomavetensäkin ohkasen harsokankaan läpi ettei oes ees vanhinkossa tullunna tappaneeksi ketteen näestä mualiman pienimmistäe.

Koululaisaikojeni miljööt - Those Old and Damned Schooldays

Klikkaa tästä niin siirryt HTML pääsivulle Koululaisaikojeni miljööt - Click this link to jump to the main HTML page of Those Old and Damned Schooldays

Jos on yhtään niinku normaalimpi ihiminen, niin sitä niinku kammoo ommoo kouluaekoonsa (jos nimittäen muistaa asioeta just niinku ne nyt olivat). Jokkaesta on siellä aekanaan jollain tavalla monoteltu piähän että vielähhii kolisee. Olen tutkaillunna niitä jotka ovat säilyneet henkissä näihin päeviin suakka, ja huomannu että samat metkut niillä kaikilla on mielessä. Kiusooja säelyy aina kiusoojana, ja kiusattava alistuu aina yhä uutelleen riäkättäväksi. Että ei siinä mittää. Myöhemminhä täällä kaekella vanahalla, aekanaan tapahtuneella, ei nyt enneen ou niin suurta merkitystä, kun tämä nykynen yhteiskunta ja sen kaakenkarvaset kansalaeset monottoo etelleen jatkuvalla syötöllä koaliin heikompijaan niiettä piänuppi rutisoo, vaekkei oes niin aiena aihettakaan. Ja jos koulussa vielä oppiskin jottaen hyövyllistä, tae asijallista asijoo, mutta kun se on voan sitä rivviinpannoo ja ykskaslukkuu - ja iänikkuistae leuvanvettoo rekkilöellä - tae sitten suap kirjottoo sattaan kertaan unohtuneita ruottinsanoja, tai lukkee ehtoloihin kaikki kesäkauvet. Mitäpäs sitä oes hättee jos sitä oeskin joku hikipinko, joka lukkoo yökauvet ettei vuan saeis kahdeksikkoo matikankokkeista, kun se tuasj meikäläesellä olj ennemminkii vuan turhanaekasena huaveena. Etes se kaheksikko! Toesaalta nämä pinkot olj jo pienestä pittäen sellaisia selipaattiimmeisiä, jotka ei esjmerkiksi naesista ymmärtäneet yhtään mittään, eikä senvertoo minkään nuoaren vertterin kärsimyksistä. Isoja virmoja johtavat äijät ovat melekein poikkeuksetta rumia, läes apinan näköisiä miehiä, mutta raha silottaa tietä siinä missä kyvyt loppuvat kesken. Ylleensä näillä on missin näköisiä eukkoja, joita ne vaihtavat aina kun entinen vanahenee kässiin. Eivätkä ne elämästä mitään opi – ovat samanlaisia kusipäitä koko ikänsä, vaekka niitä muistosanoissa aina kehutaankin. Sanosinkii tässä erityisesti nuorille miehille, että napsauttakee naesta aena kun siihen tulloo tillaisuus. Turha sitä on kursailla koulussakaan, ja ellee turhanaikaisissa tunnontuskissa. Pankee vuan pusikot pölisemmöö, elkeekä jiäkö ihmetelemmää. Siis te jotka nyt elätte kouluaekoja, ja niätte omassa luokassanne sopivasti muotoutuneita tyttölapsia. Sitä varten ne siellä on, ja toppauttavat etumuksijaan pumpuloipoilla ja vessapaperloilla, jotta himo yltyy ja ruppee halluumaa jotahii muttei tietä oekein mitä.

Baderman, Lönnrot ja kumppanit

Klikkaa tästä niin siirryt sivulle Baderman, Lönnrot ja kumppanit - Click this link to jump to the page of Baderman, Lönnrot ja kumppanit

Timo Kinnusen tekemiä artistiarvosteluja

Klikkaa tästä niin siirryt sivulle Timo Kinnusen tekemiä artistiarvosteluja - Click this link to jump to the page of Timo Kinnusen tekemiä artistiarvosteluja

Ylläolevassa kuvassa näet sinklelevyn, joka on ruottiksi lyckiga gatan, jonka satuin kuulemaan Otaniämen teknillisen opinahjon asuntolan seinässä tököttävästä kaijuttimesta, eli jonkinlaisesta keskusratiosta. Seekasetille tekemäni iänite onnistu aeka hyvin, ja onnii vielähii aevan kuuntelukeleposta kammoo. Mutta tässä jutussa ei puhuta niinkään sinkleistä, voan artisteita ylleensä, jotka on jiänyt meikäläiselle miäleen (vaekka eivät nuo niin kovin kummosia olleet). En ou koskaan ihhaillu heistä kettään, ja näen ne ainba nuapurin möllikäppoikina ja honkkeleina likkaihmisinä, joilla on möläkkä iänenlaatu, joka kaikuu ylleisen melun yli missä tahansa.

Rauhan Sairaala ja maatila Information Page

Klikkaa tästä niin siirryt HTML sivulle Kadotettu Rauhan Sairaala ja maatila - Click this link to jump to the HTML page of Lost Hospital Of Rauha, And Its Estate

Raahan saeraala on ennekaekkee yks jumalanhylykeemä paekka muan piällä, jossa asu ensteks noita kivikauven ihmisiä het jiäkauven jäläkeen, ja sitten myöhemmin siellä kaeveli muata tavan muajusseja pienillä mualäntteillään. Sempätähe siellä on vaekkapa Papusenmäki, jossa asu joku Papunen, siksi siellä oli kaeken mualiman vipelettä, jossa Veijo Vipele kaevo ojjoo. Viime vuossavan puolella siellä olj jonkin aekoo kylypylä rikkaeta ryssijä varten, ja kun kylypylä sitten palo, niin kuntainliitto osti sen aluveet ja jäläjelle jiäneet rakennukset, ja rakensi paekalle mieljsairaalan. Saieraalassa harjotettiin vappauvenriistoo – eli hullujen pitämistä piäasiassa telekijen takana - kun ne joku mieltaatiliäkärj on ne ensin miäritelly poekkeeviksi, ja ouvosti käättäytyviksi. Sairauksista tunnettiin patahullu, seinähullu, ja pähkähullu, ja muut olivatkin sitten näitten johtannaisia. Tietennii nykyvinkkelistä kahottuna se, että joku olis vaekkapa homo, ei tarkota sitä, että sillä vielläe heittäes pahasti, vaekka se kulkis alavariinsa toisten perseihen takana kyttöömässä millon piäsis sujjauttamaan, tai pyrkivät resitentiksi. Eikä sekkään että joku olis sykopuatti, sillä ei silläe välttämättä ole tovellisia hullunelkeitä, vaekka nauttiiki siitä että joku toenen kärsii, ja pyrkii näitä nau'uttammaan. Mutta alappas voan vaekka soarnaileen kavunkulumauksissa morraalisoarnoja, niin kuulut jo het oetis avohuollon aekakauvelle. Eo ou vällii vaekka se sanoma ihmiskunnalle puuttuu kokonaan, ja housujakkaa ei ou aena suarnatessa jalassa. Hullu mikä hullu.

Mahdoton AllStars Bändi HTML sivut

Klikkaa tästä niin siirryt HTML sivulle Mahdoton AllStars bändi - Click this link to jump to the HTML page of My Impossible AllStars Band

Päntihomma on ollunna minullahhii erreenlaesena nuoruuven ajan huaveena, joka jäi tosin suurelta osin suavuttamatta. Monien vuosien ajan vuan säätelin reteoita Jyväskylässähhi asuessani, kuten niät ylläolevassa kuvassa. Ei siinä mittää. Vaikka soettelinhan minä sillonnii, ja nauhottelin seekaseteille yhenmiehenmölinöitäni. Jos olisin ollut joku Popi Tylaani, niin olisin suanunna laalaa näitä levyllekin, mutta kun en ollut. No, esiinnyin minä Jyväskylässä joissakin kouluissa, joissa kiertelin parin vuoten ajan anan ja sen silloisen eukon kanssa laalamassa pennuille, ja essiinnyin minä kerran jopa Torossa, jossa joku molopiää alko heti huuteleen, että laala kovempoo, suatana, että kuuloo. Ei niitä essiintymisiä juuri tuohon aikaan tunkokseen asti riittäny. Eikä niinmuovoin minusta tullut oekeeta monenmiehen päntiä – tulj voan sellainen onemanpanti, joka nyt ei oo yhtään mittää. Näitä kitaranrämpyttelijöitä niät piisoo muutennii. Päntihommakin on erreenlaesta valtoo - ihan noin ylleensä, ja erikseenkin, jos niin voan tahotte. Sitä tulloo tunnetuksi ja kuuluisaksi, ja kaelottoo televisiossa kaekenmualiman turhanpäiväesissä ohjelmissa, ja osallistuu kaekenmualiman kerräyksiin, ja on joka neekerlapsen laanikummina, ja vielä kehhuu sillä julukisesti. Kun on kuulusa, sitä ei voe mennä ies kaappaan iliman että joku on höynöttämässä takapuolessa ja hokkoo, että et sitä sinnäe ossoo ees soettoo ollenkaan, ja nenänvarressas näkkyy olovan syylä. Persekin näättää jiäneen pyyhkimäti. Takanappäen sitä tuollaisia sanotaan kuulusuuksista, ja anonyyminä, tietennnii. Kuulusan ihmisen sanomisella on paenoarvoo ihan toesella tavalla kun tavan kavuntallaajalla. Kuulusana voesit niät uskotella muille mitä tahansa, jonka nämä muut sitte uskosivat ihan iliman mittään ritiikkijä - kuten että muapallo on pyöree, vaikka se on tietennii littee, kuten hyvin tiijätte. Amerikkalaasen vilosoohvi Karles Santers Pöörssin mukkaan uskomukset ovat ihan yhtä tosia kuin tosjasiattii! Ja tosj uskomus voe ollae välleen tovempi kuin huono tosjasia, joka kuitenniin sehhii osottaatuu valleeksi ajan mittaan. Jollei tätä minun mielikuvituspäntii oes ies ollu olemassa tässä yhessä mahollisessa mualimassa, niin sitte jossakin toisessa, tae sellasessa mualimassa joka on totteutumaton mahollisuus, mutta silti tosi. Ja aenae on kuitenniin totta, että kuviteltujen tosjasioien miärä on jokkaisessa mahollisessa mualimassa iärimmäesessä maksimissaan, ja aenae voi myös sannoo että vaekka ihan kaekki olisikii silikkaa valetta, niin aenae on kuitenniin jottain parempoo ja mukavampoo kun tosjasiat sinällään, ja että hulluimmallekin mualimalle löytyy ihan omat asukkaansa ja historijansa.

Ojankaivuuprojektin raportti - A story how I dig a ditch

Klikkaa tästä niin siirryt Ojankaivuuprojekti - raportin valintasivulle - Click this link to jump to the page of A story how I dig a ditch

Aenae kun voan tarjoutuu tillaisuus, niin kaevoo ojjoo - kaeva ihmeessä, ja niin ettäe persaukset rutajoo. Ojankaevuullahan ne ennennii pelottelivat, että jollet käy junttuva kouluva, nii jouvut ojankaevuuseen, ja niin varman piälle niin ettes etes huomaa kun olet jo ojassa, ja hihat heiluu. Sen takkoon, ja alleviivoon. Ja lopuks: makkoele, makkoele hyvä mies vuoan lavon katolla alastomana, parraana luokopäevänä, niinkun mulukosilmä maje, ja kaeva, kaeva sitte housusi liitinkistä holoskuva putelj, ja ota ärreitä ryyppejä. Kaekkihan sujjuu lopultahhii niät ihan omalla paenollaan.

Timon Geocities -pelastetut - Saves from Geocities

Geocities -palvelinnii sitä ajettii sehhii lopulta alas, kun Mikrosohvti osti niät tämän Jahhuun, joka taas sehhii lopetti uuven omistajansa repsikkana ilmaisen kotisivupalvelimen ylläpivon, ja niin on taas yksi turha sivu historiassa kirjoitettu tääteen. Taitaa olla niin, että kukkaan ei tässä muailmassa ennee tarjoa tääsin ilimaista kotisivutilloo, ellei sitten mukaan lasketa Maispessijä, Juutuupia, ja vastaavia, jotka antavat ilmaiseksi levytilaa viteoille ja piiseille. On niissä moni munannu ihtensä, kuten minnäe. Näille minähhii olen niät jotakin lattaillu (sellaisia ihan omatekemiä). En kuitenkaan ole laittanut tähän kohtaan mussiikkia, vaan erilaisia kirjallisia selevityksiä eri assioesta, kuten ATK:sta, lähialueyhteistyöstä, ja Kurkijoen muamiesopistosta.

Timon suomenkielisten DOS-oppaiden valintasivu - The Page of Timo's Finnish DOS- manuals

Klikkaa tästä niin siirryt Timon suomenkielisten DOS-oppaiden valintasivulle - Click this link to jump to the page of The Page of Timo's Finnish DOS-manuals

Aenae välliäe pittee yrittee pelastoo talteen mitä on joskus ruapustanna kun net tahtoo hävittee netistäe kaeken mitä sitä on ite tuskalla ja työlläe suanunna joskun mualimassa aekoon. Ei se tottuuvellisuus siinä mittää merkihe, mutta jätkänkin on suatava laalaa, ja suaha möräkkä, viinanrikkoma iänesä kuuluville. Ja vaekka oeskiin niin, että nämähii tiijot oes vanahentuneita, niin jos voan käytetään samanlaesia konneita kun mitä ennen olj, ja olosuhteet ovat muutonnii samat, niin täettä, täettä tavaroo so on tämähhii.

Kokoelma Timon lähialueyhteistyöraportteja Joensuusta - Some reports by Timo on Cross-Border Cooperation

Klikkaa tästä niin siirryt Kokoelmaan Timon lähialueyhteistyöraportteja Joensuusta - Click this link to jump to the page of Some reports by Timo on Cross-Border Cooperation

Voep tokkiisa, mutta kyllä sitä suap tyhjän pyytämättäkii. Nämä lähialuveet ovat ihan tuossa rajan takana, ja siellä assuu karjalaesia ynnä ryssiä. Ei sinne pitäisi kenelläkkään olla vakituista asiantynköö, mutta minullapa oli, kun kävin sellaista lähialuvekurssija, ja kävin minä ryssissähii sen asian tiimoilta. Tiekkii muuttus heti huanommaksi, kuten Hietanen sanoi. Tietennii sitä voep sannoo, että se on niille rajaseutuva, ja ne ei sentähe investoi siihen rahhoo, mutta pilalleha se männöö jollei kukkaa sitä korjoo.

Kurkijoki ja Kurkijoen maamiesopisto - An Agricultural College Of Kurkijoki

Klikkaa tästä niin siirryt Kurkijoki ja Kurkijoen maamiesopisto -sivulle - Click this link to jump to the page of An Agricultural College Of Kurkijoki

Kurkijokj on paekka entisessä Karjalassa. Toeset omistaa tänäpäevänä se seuvun ja liänin jossa tiä paekka vakituisseen sijaetsoo, niin ennenvanhoon kun nykyselläännii. Tietennii tätäkin varte on olemassa oma pitäjäseurasa, vaekka eiväthän ne ennee piäse sinne mitenkää päsmäröimää. Ovat voan sellanen varjohallitus, joka vuoan paheksuu jos Kurkijoelle laetetaan vaekkapa ytinvoemala. Suapha sitä tok paheksuu, ja mualima on paheksuntaa tulvillaan.

Image World -sivustolta pelastettua, mutta silti taatusti omaa kyökkimusiikkia 320 kbps MP3 -formaatissa

Viärin sannoo, että jotahii tärkeää olisiaa suanunna pelastettua, mutta kun huomasin, että aikanaan tekemäsi Imake Voolrti -kotsivu ei toiminunna, eli piisejä ei esimerkiksi voinu soittoo laenkaan, niin pelastettavahan tuo oli. Kuvat ja tekstit kyllä näkyvät hyvin, ei sen puoleen, mutta piisien lattautuminen senkun kesti ja kesti. Nyt sivusto on tuasj toiminunna, mutta tulipahan kuitennii otettua piisit aenahhii talteen. Tiijä sitten oliko tuosta mittään hyötyvä. Tuskinpa! Imake Voorlti on kuitennii se ensimmäenen palavelöin jossa meikäläisellä oli kaupunnissa kotsivut, jotka sain pittee kun tein jonninsortin oppaita virmalle, ja ei tarvinna maksoo kuukausimasuu. Ei minulla olisi ollut tuohon varrookaan. Ei tuolloin, eikä nyttenkää. Tärkein pelastettavista sivuista olj tietenniin Pierulan Armaksen elämää kuvannut taiteluomus, sekä Puuseppä – piisin tulukinta, ja se Launeen lähte -jutska, ynnä Tartsania ja Akiimia kuvaileva tarina piiseineen.

Pierulan Armaksen ihmeellinen elämä

Klikkaa tästä niin siirryt infosivulle Pierulan Armaksen ihmeellinen elämä - Click this link to jump to the page of Information of What A Wonderful Life Of Fart Armas

Pierulan Armas voep ollae hyvinnii olemassa vuan suattapi olla ettei olekaan, aenakaan ennee. Pierula olj aekanaan kartano tuolla entisen Lappeen puolessa, ja Armas olj tämän kartanon isäntä. Orikinellihan se olj, ja haaveilj taeteilijan elämästä, ja ajo kerran autollaan pellollekin kun tirskutti. Aenae kun se olj miesten kanssa saanassa, se pitelj munijaan kämmentensä suojassa, kun niät olivat niin pienet, että se häpesj niitä. Toisilla kun oli sellaset varsinaiset vitjamunat – vaekka: mitähä ylypeilemistä niisähhii on!

Puuseppä (aikamme kuvastimessa) - Carpenter

Klikkaa tästä niin siirryt info – ja soittosivulle Puuseppä aikamme kuvastimessa - Click this link to jump to the information and download page of Carpenter

Puusepät ovat puisia seppiä, ja niitä voe olla missä tahansa, mutta muasepät ovat tuasj ylleensä perräesin mualta, tae sitten kokonaan ihan muualta. Tämä laalu olj alunperin tarkotettu vaen puuseppijen liiton juhlaan viime vuossajan alakupuolella, mutta siitä tuljkii sittemmin suosittu senajan iskelmä.

Ikiaikain virtaamat Launeen lähteessä

Klikkaa tästä niin siirryt info – ja soittosivulle Ikiaikain virtaamat Launeen lähteessä - Click this link to jump to the information and download page of Ikiaikain virtaamat Launeen lähteessä

Laaneen lähteestä ne kaekki suuret tejot ovat perräesin, mutta ei sen sen veet ihan ikiaekoja ou virrannu, ei aenakaan jiäkauvella, jollon teällä ei virrannu mikkään. Aekanaan tämä olj voan eräs mainosrenkutus, jossa maenostettiin olutta, ja kehuttiin, että se oli tehty Laaneen lähteen vejestä.

All Tarzans And Akims

Klikkaa tästä niin siirryt info – ja soittosivulle All Tarzans And Akims - Click this link to jump to the information and download page of All Tarzans And Akims

Leikitääks Tartsanii ja Akimii? – No mitäs ne on? – No, ne on sellasii vahvoi miehii! Näinhän se sano aekanaan yksi Timppa Raahan saeraalasta, ja varmaannii sentakija ettei sillä ollut issee, joka olj lähtennä omille teilleen kun Timppa synty, tae aiemminkii. Timppa olj avvainlapsi, niinkuin sitä sanottiin. En tunne niät yksityiskohtia tuosta tarinasta, mutta laalun tein silti. Timpalla olj myös nuresta pittäen kytö naesiin, ja sen kaverit sanoikin sitä seikiksi. Aena si olj niijen tisseissä kiinni, jos niillä sattu sellaiset olemaan.

Angelfire-palvelimelta pelastetut - Saves from Angelfire

Tässä Ankelviren tappauksessa on kysseessä sama kuin Imake Voorltin kohalla, eli kun poistin sieltä kaikki villeet, en suoanna millään latattua sinne musiikkia. Syynä oli se, että ähteepee -palvelin ei hyväsksynnä villeitä joissa oli välilyöntilöitä tae muita eksoottisia merkkejä. Villeen nimi piti olla yhtenä pötkönä. Kun tuon sitten huomasin, latasin sinne kokonaan uuvet villeet, ja nyt se tuasj pelloo. Tässä ovat tarjolla ne villeet, jotka siellä olivat ennen lattauksia, joten historijaahan tässä on talleneettu, tuasj kerran.

Grazy Jane On God

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja biisistä Grazy Jane On God - Click this link to get more info about the song Grazy Gane On God

Those Dancing Days Are Gone

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja biisistä Those Dancing Days Are Gone - Click this link to get more info about the song Those Dancing Days Are Gone

The Lake Isle Of Innisfree

Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja biisistä The Lake Isle Of Innisfree - Click this link to get more info about the song The Lake Isle Of Innisfree

Lopuksi - Some afterwords

Tietoa on monenlaista, kuten koskien kysmystä, keitä tuolla ulkona oikeastaan on – ja kuten tiedämme, totuus löytyy sieltä. Täytyy vaan himmentää valaistusta, ja ottaa taskulamput, ja ruveta hiippailemaan. Kun totuus meillekin aikanaan selviää, asetumme lopullisesti omalle, vähäiselle paikallemme universumin kehityshistoriassa. Me emme ole edes mielenkiintoinen laji, ja olemme perineet apinamaisilta esi-isiltämme vain agressiivisen käyttäytymismallin, josta meidän tulisi päästä vähitellen irti. Meillä olisi ollut mahdollista kehittyä lempeämpään suuntaan, ja kenties jotkut meistä sen tekevätkin? Mutta nyt on toisin. Jos joku sanoo meille: tuolla sitä on! -me laukkaamme sekavana laumana sinne. Ja jos joku sanoo: täältä sitä pian saa! - me asetumme kiltisti jonottamaan. Olemme sellaisia laumaeläimiä – paitsi minä. Noin yleisesti voi sanoa, että me emme voi lähteä siitä, että ottelisimme kaikkien kanssa, joita avaruuden syvyyksissä kohtaamme, koska voimme saada pahasti selkäämme. Asiat eivät todellakaan edisty vain juoksentelemalla edestakaisin jollakin metsäaukiolla, ja laahaamalla oksia simpanssiurosten tapaan, ja paukuttelemalla karahkoilla puiden runkoja. Juuri tällä tavoinhan käyttäytyvät monet valtionpäämiehet, kuten eräs italialainen, mafioson näköinen makaroonimies. Pienet miehet ovat aina olleet huvittavia! Vääränlaisine geeneinemme me suomalaisetkin olemme jatkuvasti rettelöimässä keskenämme, ja jaanaamme turhasta, ja ennenkaikkea: älykkäimmät meistä eivät johda joukkoja, vaan brutaaleimmat meistä ovat niitä sankareita. Me emme osaa käyttää hyväksemme fiksujen ihmisten vaivalla keräämää tietoa, vaikka sitä olisi runsain mitoin saatavissa, koska kovaäänisimpien totuus voittaa aina. Tällainen asennevamma ehkäisee kehitystä. Otetaanpa esimerkkejä. Muuan mies sattui keksimään kauan sitten että verenmyrkytys naisten synnytyksen yhteydessä voitiin torjua pesemällä kädet sopivalla kemikaalilla, mutta arvon kolleegat vain naureskelivat miehelle, joka lopulta töytyytettiin eukkonsa suosiollisella avustuksella hullujenhuoneelle, ja miesparka sai siellä jossakin kähinässä haavan, ja kuoli, tietenkin, verenmyrkytykseen. Onhan se tietenkin hyvä tietää, että kaiken taustalla ovat mikrobit, jotka verenkiertoon joutuessaan tappavat, mutta kyllä tämä käsienpesu ja instrumenttien kuumentamiset sun muut riittävät ongelman ratkaisemiseksi. Otetaan toinen esimerkki. Muuan merimies huomasi aikanaan, että veden kiertosuunta suppilossa vaihtui kun ylitettiin päiväntasaaja. Vaikka huomio oli täysin oikea, ja sangen yksinkertainen konsti tarkistaa kummalla puolella palloa oltiin, kesti varsin kauan ennekuin laivoilla päsmäröivät herrat hyväksyivät sen tiedoksi. Kolmantena keissinä olkoon tieto maan pallonmuotoisuudesta, joka esitettiin jo vuosisatoja sitten, ja jonka kuka tahansa voi tarkistaa sellaisena yönä, kun puolikuu paistaa (maan pallonmuotoinen varjo näet näkyy kuussa). Ennenkuin tämä hyväksyttiin virallisesti totuudeksi, kesti varsin kauan, ja sangen monia kärvennettiin roviolla kun tulivat ohimennen maininneeksi, että maapallo on nimenomaan pallo. Avaruuden muukalaiset lienevät ratkaisseet, miten poistaa viive uusien totuuksien virallistamisen tieltä – vaikka enhän minä nyt sitä tässä sano, että kaikki uudet totuudet olisivat ilman muuta maallikkojen tavoitettavissa. Esimerkkinä vaikkapa hypoteesi pimeästä aineesta, joka on hyvä olemassa, mutta jota ei voi selittää – ainakaan vielä. Jossakin saattaa silti tallustella jo joku kiroileva ja juoppo merimies, joka on tähänkin asiaan keksinyt ratkaisun. Etsikäämme siis näitä merimiehiä, ja heikkoja signaaleja noin ylipäätäänkin, niin löydämme totuudet paljon nopeammin, ja kykenemme itsekin tekemään aikamatkoja sun muita, ja liikkumaan nopeasti kaikkeudessa.