Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A
41
70700 Kuopio
Finland
Updated on the 12th Aug in 2008
Kuvassa poseeraava Doug Kershaw niminen amerikkalainen laulaja vaikutti aikanaan MP3.COM -palvelimella, jossa hänellä oli tarjolla mm. tämä mainio kappale, joka kuuluu Cajun -seudun lauluihin. Kaverista on juttu Wikipediassa, ja voit tutustua siihen klikkaamalla tästä. Laitoin Kershawin version eräälle silloisista nettiradioasemistani MP3.COM -palvelimella, ja kaveri kiitteli minua siitä monin, ystävällisin sanoin, mutta niinhän ne kaikki. Muistaakseni kaverin esityksessä vaikutti jollakin tavoin mukana myös Fats Domino. Äänitin oman versioni uudelleen vuonna 2007, ja tässä miksauksessani olen kiinnittänyt erityishuomion siihen, että ainakin laulun sanat olisivat erotettavissa, eli laulu olisi miksattu mahdollisimman pintaan, ja soitto taas häivitetty taustalle. Olen myös hieman kompressoinut tiedostoa, jotta se olisi – mikäli mahdollista – vieläkin selkeämpi. En tiedä miten olen tässä onnistunut, sillä minulla ei ole koskaan ollut äänitysstudiota, tai hyvälaatuisia tarkkailukaiuttimia – saatikka sitten kelvollisia kuulokkeita. Joku äänitys saattaa kuulostaa ihan hyvältä kuulokkeiden kautta, mutta kaiuttimista kuunneltuna sama biisi saattaa kuulostaa sangen lattealta. Erityisen vaikeaa on säätää bassoja sopivaksi, sillä biisin täytyy olla kuultavissa kaikenlaisista kaiutinbokseista ja kuulokkeista. Bassot kumisevat helposti erityisesti kun biisiä soitetaan isoista kaiuttimista. Näistä kompromisseista johtuen kotistudiossa on vaikeaa välttää pahvista vaikutelmaa, mutta toisaalta se on tavallaan kotistudioiden valttikortti, sillä jos sama toteutettaisiin satojentuhansien eurojen äänitysstudiossa, sopisi kysyä, miksi moinen rahallinen sijoitus kalliiseen studioon on alunperin noin ylipäätäänkään tehty, kun purkkimaista soundia voitaisiin tuottaa halvoillakin vehkeillä? Samaisella logiikalla sopisi olettaa, että kalliista seinätelevisioista näkyisi laadukkaampaa ohjelmaa kuin perinteisistä ja halvoista töllöttimistä, mutta kun ei. Samat typerät mainokset raikuvat kummistakin ja botuliinia pullistelevat juontajat siellä selostavat noin niinkuin plasmatelevision puitteissa, ja, tietenkin, seinän korkuisina Samat asenteelliset jälkiviisaat siellä edelleenkin esittävät latteuksiaan ylhäältpäin, ja armollisesti nyökkäillen rahvaan suuntaan, joka nyt tuntuu tungeksivan kaikkialla minne vain silmä siintää. Mutta asiaan. Allaolevassa kuvassa näet käyttämäni tarkkailukuuloke-mikrofoniyhdistemän, jonka hinta lienee euron – tai parin paikkeilla. Eihän näillä tällaisilla ihmeitä tehdä, joku voisi sanoa, mutta toisaalta: sopiihan sitä aina koettaa itse tehdä parempaa – aina parhaan taitonsa mukaan.
Monet uskottelevat vieläkin itselleen, että vain windowsissa voi luoda musiikkia, tai että ilman Macia ei voi yksinkertaisesti edes elää, jos aikoo tositaiteilijaksi. Mutta eihän tämä nyt välineistä ole kiinni, vaan, kuten tiedämme, vastaus killuu aina kunkin korvien välissä olevassa tyhjiössä. Mietiskelin tässä iltana muutamana taiteen olemusta kun näin erään tanssitaiteilijan koikkelehtivan ja pyllistelevän lavalla punaisessa mekossaan, ja näyttelevän pattipolviaan kaikelle kansalle. Eihän sitä mitään mahda sille, että tulee vanhaksi, elähtäneeksi ja kulahtaneeksi, mutta joku tolkku sitä sentään pitäisi olla sillekin, että ihan ehdoin tahdoin asettaa itsensä ilkeälle naurulle alttiiksi. Jos tämä punaisen mekon kanssa pelehtiminen oli sitä oikeaa taidetta, niin kyllähän minäkin olen taiteilija, sillä yhtä naurettavaa kamaa irtoaa minunkin kynästäni ja kitarastani. Yhtä pyllistelyähän se on tämä netissä melskaaminenkin, mutta toisaalta minä en tykytä kenellekään mitään, ja ne, jotka näistä ovat kiinnostuneita, ovat tämänkin sivun ihan itse valinneet selattavakseen ja luettavakseen. No niin no. Mainittu MP3.COM -palvelin olikin meikäläiselle oikea korkeakoulu maailmanmusiikin saloihin, sillä eihän näitä tällaisia biisejä juurikaan soitella esimerkiksi suomalaisilla paikallisradioasemilla, tai valtakunnanverkossa. Suomalaisten onneksi siellä työskenteli muuan suomalaisyntyinen Taskinen – niminen heppu, joka kaikin tavoin tuki meikäläisten sinne lähettämää musiikkia. Kun MP3.COM ajettiin alas, menetettiin satojatuhansia äänitteitä, joista osa lienee vieläkin saatavissa, mutta kukapa ne enää netin syvyyksistä löytäisi, tai viitsisi edes sieltä niitä etsiä. Esimerkiksi Spliff Richards lienee kadonnut ikiajoiksi – JaPe Kalliosta puhumattakaan. Tässä päivänä muutamana huomasin, että joku on sentään pelastanut osan Ensio Pesosen (ja Kultatähden) tuotannosta, siis tuon mainion möykkä-mooseksen, ja ontuvan mustalaistangon tulkin. Ension tuotanto löytyy Mikseri Netistä, jonne pääset vaikkapa klikkaamalla tätä linkkiä. No niin no, asiaan. Kershawin repertoaariin kuului myös Jambalaya, joka sekin on kyseiseltä Cajun -seudulta kotoisin. Kyseessä ovat tavallaan tämän eteläisen amerikkalaisen rämeseudun kansanlaulut, joiden synnyssä rankalaissyntyisillä on erittäin vahva panos, ja tunnusomaista niille on haitarin ja viulun käyttö säestyssoittimena. Eipä olisi olemassakaan Americanan genreä ilman näitä veisuja. Samoilta seuduilta on kotoisin myös J.J. Cale, joka tässä näin ohimennen mainittakoon, koska, sivunmennen sanottuna: oliot ovat värittömiä. Tuo laulussa läpikuultava ilmaus my toot-toot viittaa rakkaudenosoituksiin, jollaisia esimerkiksi rakastunut aviomies voi kuiskata vaimolleen, kuten vaikkapa ranskankielisessä ilmaisussa 'mà chere tout-tout', mutta se on saanut englanninkielisissä versioissa huumeisiin ja seksiin liittyvän vivahteen, kuten koko laulukin, ja englanninkielisenäkin sitä on erittäin vaikeaa kääntää suomenkielelle, vaikka toot vastaakin sanan vulgaarissa tulkinnassa osapuilleen meikäläistä olla täysin tööt -ilmaisua. Olen kännöksessäni yrittänyt parhaani, ja kallistunut vulgaarin tulkinnan puolelle. Ihmettelenkin, miksei kukaan suomalainen artisti ole ottanut tätä laulua repertoaariinsa, sillä onhan se Trad. - eli siis vapaata riistaa, ja esimerkiksi Teoston kynsien ulottumattomissa. Vaikka Doug Kershaw kiittelikin minua aikanaan tulkintansa esillepanosta MP3.COM -palvelimella, kuten aika kohteliaat ulkomaalaiset tekevät, niin en ole muistaakseni koskaan saanut ainuttakaan kiitoksen sanaa suomalaisilta nettimuusikoilta näiden pitämisestä soittolistoillani, tai jos sainkin, oli niiden sävy alentuva, ja osittain myös törkeä, vaikka lahjahevosen suuhun ei olekaan lupa katsoa.
A player: Timo Kinnunen
with my owns
(someone just puts his owns)
800 MHz Duron, HP a6210-sc, Windows Vista Premium, Debian Etch, X-Fi Xtreme Audio, SB Audicy Player, CoolEdit Pro 2.0, BonkENC Audio Encoder, TiMidity++, and Audacity