Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Serverimaailma kotisivun etusivulle - Click here to return back to the front page of Timos' Serverimaailma homesite

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timo Kinnunen - Tietokoneopassivu sivulle Click here to return back to the Timo Kinnunen - Computer Manual Page page

Omien videoiden tekoa – tai videoiden muokkausta

On the 28th October in 2017

Videoiden tekeminen tietokoneella on nykyään helppoa - jopa Linuxissa.Vaaditaan vain kyllin tehokas tietokone, ja hyvälaatuista materiaalia työstettäväksi. Videonkäsittelyohjelmia on tarjolla runsaasti – vaikkakin osa niistä on maksullisia – paitsi Linuxissa, jossa ohjelmat ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Windowsissa on tarjolla parempia ohjelmia, mutta ne maksavat. Mäkissä on pari ilmaista ohjelmaa, kuten iPhoto, ja Garageband, joilla voi tehdä jo jotakin, kuten Apple Video Cut Pro, ja iVideo, ja joitakin halpoja muiden tekemiä ohjelmia. Windowsissa ilmaisia ohjelmia ei ole tarjolla järjestelmän puolella ollenkaan, mutta maksullisia ohjelmia on koko joukko. Aiemmin Windowsissakin oli pari ilmaista ohjelmaa, mutta eipä ole enää. Musiikinteko sinällään ei välttämättä vaadi huippukallista studiota, eikä kaikkia instrumentteja tarvitse osata itse soittaa. Itse olen musisoinut laulunlänkytykseni muun muassa kuvassa näkyvän laitteiston kanssa - ja avustuksella. Siinä oli ulkoinen Steinberg UR22 -äänikortti, AKG K240 MKII -kuulokkeet, ja Oxygen 25 USB -koskettimisto. Ohjelmistoa on ollut käytössä niin Windows -kuin Mac -alustoilla, sekä laaja linuxin ilmaisohjelmisto. Laitteiston hinta ei sinällään juurikaan päätä huimaa – varsinkaan jos malttaa jättää ryyppyreissut väliin. Kotitarvemuusikon tuotanto ei huimaa muutoinkaan juuri kenekään päätä, ja jos kotitarvemuusikko heittäytyisi festivaalilla yleisön käsien vietäväksi, ei kukaan ottaisi kiinni. Kaikki löisivät vaan lujaa sinua päähän ja huutaisivat: ”Sebkin vanha saapas”!

YLE AREENA

YLE Areena oli alunperin Suomen Television tarjoama ilmainen videoleike – ja ohjelmapalvelu, joka muistutti jossain määrin köyhän miehen YouTuben palvelua. Videopätkät olivat YLE:n jossakin vaiheessa esittämiä ohjelmia, ja niitä olisi voinut olla enemmänkin, mutta YLE ei säilyttänyt vanhoja nauhoituksia, vaan nauhoitti niiden päälle uutta. Tästä syystä esimerkiksi vanhoista televisiosarjoista ei ole enää jäljellä kuin vienohko pierunhaju. Säästivät väärässä paikassa, vaikka onhan niillä melkein kaikki kotimaiset vanhat elokuvat, jotka yle osti elokuvayhtiöiltä. Nykyäänkin siellä on niitä tarjolla, ja Areena toimii myös television kautta – kunhan siinä vain on toimiva nettiyhteys. Ohjelmia ei tarvitse enää latailla omalle koneelle, ja kyttäillä esitysaikoja, koska kaikkea on helposti saatavilla, ja YLE esittää muutoinkin aina samoja toiveuusintoja, ja ikimuistoisia laulajatähtiä menneiltä ajoilta. Kyllähän minä toki Tapio Rautavaaran tunnen, ja tiedän kuka oli Olavi Virta, mutta en minä heidän esittämiinsä biiseihin ole sen kummemmin seonnut, enkä kaipaa niitä. Ihmettelen vain kukahan näitä oikein erikseen ja asiakseen toivoo? YLE:n ohjelmisto on koko ajan huonontunut, ja tuntuu että sillä ajetaan samaa nauhaa nonstoppina koko ajan. No niin. YLE:n leikkeet olivat laadultaan yleisesti ottaen korkeatasoisempia kuin YouTubessa, koska sinne latasivat videoitaan pääasiassa amatöörit. Ärsyttävimpiä ovat amatöörien tekemät särisevät konserttitaltioinnit kännykkäkameraa käyttäen, tai tilitykset tosiasioita minusta, ja kymmen uutta tosiasiaa minusta -videopätkät. Kaueimpia ovat erilaiset käärmeansat ja villieläinten ampuminen kauko-ohjatusti kotisohvalta käsin. Kyllä amerikkalaiset ovat hulluja. Näkeehän sen jo Trumpista! Mutta vitä videoihin tulee, on otettava se tosiasia huomioon, että huonosta tallenteesta on vaikeaa tehdä parempaa. Itse tallennettujen videoiden toistoon voidaan käyttää tietenkin tietokonetta, mutta tarjolla on mm. DVD -ja Blueray -laitteita, joilla näitä leikkeitä voidaan tallentaa ja sitten katsoa kodin televisiosta. Ongelmana on valittu esitysformaatti, koska kaikki laitteet eivät tue kaikkia formaatteja. Joku saattaa esittää vaivattomasti DivX AVI -formaatin tiedostoja, mutta ei ymmärrä lainkaan MP4 -formaattia. Vanha MPEG taas kelpaa melkein kaikille laitteille, mutta sen ongelma on tiedostojen suuri koko. Nykyään on helpompi käyttää tallennukseen USB -muistitikkuja, ja harrastaa musiikin kierrätystä lataamalla niihin usei uutta sisältöä. YLE:n Areenassa on todella suuri joukko historiallisestikin arvokkaita videoita, joiden imuroimiseen sopii esimerkiksi FlickFetch, joka tallentaa tiedostot FLV (Flash -formaattiin). Imuroidut leikkeet voi sitten itsekunkin muuntaa haluamaansa muotoon, tai siihen muotoon jota toistolaite ymmärtää. FlickFetchiin saattaa kuitenkin sisältyä tietoturvariskejä. Ainakin Norton Power Eraser -ohjelma varoittaa sellaisista.

FlickFetch (windows)

Windows on käyttöjärjestelmänä ihan oma lukunsa, ja on sittemmin voittanut kaikki kisat kaikkia vastaan. Ei ole enää suuria selainsotia sun muita. Windows on yleisesti koettu helppokäyttöisemmäksi järjestelmävaihtoehdoksi, mutta sellaisenaan sen kyvyt käsitellä audio – ja videodataa ovat varsin rajoitetut. Järjestelmästä puuttuu koodekkeja, mutta niinhän niitä puuttuu perusasennuksena Macista ja linuxistakin. Windowsissa purkavien koodekkien puute on helpointa paikata asentamalla vaikkapa VLC -ohjelma, mutta enkoodereiden saanti on jo vaikeampaa. Linuxiin multimediakoodekit voidaan asentaa keskitetymmin, ja joissakin jakeluversioissa ne liitetään automaattisesti mukaan, ja joissakin ne taas pitää asentaa erikseen. Esimerkiksi Ubuntun eri versioita asennetaessa kysytään heti asennuksen alkuvaiheessa halutaanko asentaa kaupallisia eli omistettavia koodekkeja (proprietary). Linuxin koodekit toimivat useimmissa tapauksissa paremmin ja luotettavammin kuin Windowsin paketit, ja niihin tulee päivityksiä. YLE Areenan tarjoamia videoita ei ole helppo ladata, mutta kyllähän siihenkin konsteja löytyy, kuten FlickFetch, jonka käyttöliittymän näette ylläolevassa kuvassa. Ohjelma pitää asentaa mielellääntoimimaan erillään muista ohjelmista, eli ns. kotikansioon, jonne myös tallennukset tehdään. Tässä nyt kuitenkin on se tietoturvariski, mutta jollei sellaisista piittaa, niin siitä vaan.

Yle-dl (linux)

Linuxille tarkoitettu ja komentokehoiteikkunassa ajettava yle-dl -ohjelma toimii jopa vaivattomammin ja helpommin kuin windowsissa kokeilemani ohjelmaversio. Sillä ladataan YLE:n Areena -tiedostoja. Linuxille oli kokeiluni aikana saatavissa rtmpdump-yle-1.2.3.tar.gz -paketti, joka purin kotihakemistoni latauskansioon, ja varmistin, että systeemissä oli asennettuna kirjastot ja ohjelmat: libssl, libcryto ja python (näille oli saatavissa tai asennettuna korvaavia paketteja). Ubuntussa tarvitaan lisäksi käännöstyökaluja, ja tarvittavat kirjastot löytyvät paketeista build-essential, libssl-dev ja python-dev. Sitten vaan asentelemaan itse ohjelmaa komentokehoitteessa:

./configure-json-c
make posix
make install

Ohjelman käyttö on yksinkertaista. Avataan selaimella YLE Areenan sivu, ja valitaan siitä haluttu video, joka on tässä tapauksessa juttu ”Chili hiljensi Aamu-tv:n juontajan” - ei siksi, että tämä juttu minua erityisesti kiinnostaisi, tai naurattaisi - mutta olkoon tuossa vaikka esimerkin vuoksi. Siten avataan komentokehotteen ikkuna, ja kirjoitetaan siihen komentorivi:

yle-dl http://areena.yle.fi/video/1216275

ja kuitataan homma enterillä. Vaikka saadaankin heti ensi alkuun virheilmoitus, alkaa tiedoston lataus ongelmitta, ja löytyy kotihakemistosta. On syytä huomata, että vaikka tämä ohjelma osaakin hakea ja tallentaa .flv -tiedostot oikein, ne eivät ole silti ihan oikeaoppisia, mutta kelpaavat silti.

YOUTUBE

YouTube on iso palvelin, josta saa sekä musiikkia ja videoita näennäisesti ilmaiseksi, mutta monessa tapauksessa käy niin, että tarjolla olevat videot blokataan pois heti kun niiden tekijänoikeudet omaavat tahot tekevät valituksen. Tänään siis saa, mutta huomenna välttämättä ei saa. Sen minkä YouTubesta ehtii lataamaan saa tietenkin pitää, ja katsoa salaa omissa laitteissaan. Voisi kuvitella, että saatavissa olevissa videoissa olisi teknisesti riittävän korkeatasoinen ääni, mutta siinäkin joutuu pettymään. Videoidenkin taso vaihtelee YouTubessa huonosta erittäin huonoon, ja sitä pahempaan. Pahimpia ovat ihmisten älypuhelimilla tekemät konserttitaltiot – ja ne iänikuiset tosiasioita minusta -tilitykset, ja onnettomat soitto ynnä lauluesitykset. Herääkin kysmys, kuinka monella tavoin me voimmekaan pilata toinen toistemme pantterijuhlat? En minä vaan tiedä, mutta ylläkuvatunlaista Forrest Gump -videopätkää, jossa olisi juuri tuo suomenkielinen käännös, ei varmaankaan löydy YouTubesta, koska elokuva on esitetty kuvaputkitelevision aikoihin. Voisi sanoa, että vain harvalla on tuo kyseinen versio VHS -nauhoillaan -saatikka sitten DVD:lle poltettuna. VHS -kaudella elokuvat olivat luontaisesti laadultaan yhtä huonoja, kuin ne ovat nykyisessä YouTubessa. No, minulla tuo leffanpätkä sattuu olemaan DVD:lle poltettuna, mutta minä en koe mitenkään elämäntehtäväkseni ladata sitä YouTubeen. Muistan vieläkin hymyillen käännöksen, joka kuuluu asianomaisessa kohdassa elokuvaa: Anteeksi kun pilasin pantterijuhlanne! Toivoisin löytäväni sen nimenomaisen Valiojoukko -elokuvan version, jossa todetaan: kanoottikallet taas vauhdissa! On todettava, että YouTubessa ei tällaisia kuvaputkitelevisioiden aikuisia leffoja ei juurikaan näe, mikä on tietenkin vahinko, mutta musiikkivideoita sensijaan näkee sillointällöin, kuten Leonad Cohenin konsertin Madridissa, jossa on se ärsyttävä Ay-AyAy -käännös biisissä Take This Waltz. Tätäkään hallussani olevaa VHS -videota, ja siitä tekemääni DVD -kopiota en aio niin ikään ladata YouTubeen. Mutta asiaan. Jos aikoo tehdä DVD -soittimissa toimivia videolevyjä YouTube -materiaalista, on ensiksi keksittävä keinot, joilla videoita saa lonituksi netistä omalle koneelle. Ongelmana on tällöin vielä sekin, että tällä hetkellä vain harvat soittimet osaavat soittaa .flv tai .mp4 -videotiedostoja, joten ne on ensin muunnettava johonkin käypään formaattiin, kuten .mpeg ja DivX. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka onkin mahdollista luoda datalevy, ja tallentaa sille kaikenlaisia tiedostoja, eivät DVD -soittimet osaa automaattisesti niitä esittää, tai ymmärrä miten videoita voisi aukaista. DVD -levy on siis joko rakennettava tietyllä tavalla, jotta soittimet ymmärtäisivät niitä, tai sitten tiedostojen tulisi olla mahdollisimman lähellä sitä standardia, jollaisen soitin hyväksyy.

YouTube Audio And Video Downloader

Videoita voi ladata omalle koneelleen vaikka YouTubesta. Ei tosin suoraan, mutta erilaisilla selain-plugiineilla ja yksittäisillä ohjelmilla. Ylläolevassa kuvassa on kyseessä Firefox -selaimeen liitettävä YouTube Video Download -plugiini, jonka avulla voi imuroida leikkeitä YouTubesta, ja laatu voi olla jopa erinomainen – mikä riippuu siitä kuinka tasokkaina ihmiset ovat videonsa YouTubeen ladanneet. Tässä plugiinissa on valinnanvaraa joka lähtöön, ja halutessaan voi tallentaa pelkän äänen, tai sitten vaikkapa videon ilman ääntä. Jos harrastaa YouTube -latailua, kannattaa hankkkia jokin hyvä konversio-ohjelma, jolla ladatut tiedostot voi yhdenmukaistaa niin, että niissä on sama resoluutio, vaikka videot eivät siitä juurikaan parane. Niitä on mukavampi katsella vaikka taulutelkkarista. Samalla voi säätää videoiden äänentason suunilleen samanlaiseksi. On ärsyttävää katsella videoita (esimerkiksi MP4 -formaatissa), joissa toisissa äänentaso on liiankin hiljainen, ja toisissa taas törähtää rumasti korviin.

Airy (Windows ja Mac)

Airy on helppokäyttöinen erillisohjelma; se soveltuu sekä Windowsiin että Maciin, ja se toimii niin, että se käynnistetään, ja sen hakulaatikkoon kopioidaan videon URL -osoite, ja valitaan videon tarkkuus, sekä käynnistetään lataus, joka ohjautuu lataushakemistoon. Tämä ohjelma toimii vain YouTuben videoita ladattaessa, ja ohjelman toiminta ei edellytä avoinna olevaa selainta – vain URL -osoite riittää, eli niitä voi kopioida vaikka NotePad -ohjelmaan, ja latailla sitten myöhemmin kaikessa rauhassa.

YouTube DLG (Linux)

YouTube DLG toimii samaan tapaan kuin Airy, eli wörkkii vaikka selain ei olisi käytössä – kunhan vain tiedoston URL -osoite on tiedossa, ja sen voi copypastata ohjelman URL -ikkunaan, kuten ylläolevassa kuvassa. Näillä itsenäisillä ohjelmilla alkaa olla yhä suurempi merkitys, koska selaimista poistuvat vähitellen plugiinit, joiden avulla musiikkia ja videoita saattoi ennen ladata omalle koneelle. Tässä ohjelmassa ei voi valita sitä kuinka laadukkaan videon on lataamassa, ja jos sen haluaa olla samaresoluutioiden kuin muutkin lataamansa videot, se täytyy vielä jälkikäteen konvertoida halutunlaiseksi.

Ilmaisia ohjelmia on lukuisia konvertointitarkoituksiin, joista mielestäni yksinkertaisin käyttää on OpenShot, jonka käyttöliittymän näet yllä. Se osaa lukea mkv -tiedostoissa olevan Opus Audio -informaation. OpenShotissa mielestäni sopivin äänikoodekki on 192 kbps AAC, ja videopuolella 2 Mt/s MP4, jolloin tiedosto sopii toisettavaksi useimmissa DVD-Blue Ray -soittimissa, ja on kohtuullisen kokoinen. YouTubesta Youtube-dlg -ohjelmalla ladatut tiedostot on enkoodattu mkv-formaattiin, ja niissä ääni Opus Audio -formaattiin, jota useimmat DVD ja Blue-Ray -soittimet eivät tunnista, vaikkakin ne muuten osaavat näyttää .mkv -videoita. Videoiden lataamisessa tietokoneelle mkv -formaatissa on toki järkeä, sillä niitä pystyy katsomaan tietokoneella, jos koodekkipuoli on kunnossa. Voi tietenkin hankkia sellaisen DVD-Blue Ray -soittimen, joka osaa esittää mellein kaikkia formaatteja, kuten Oppo -soittimen, joka sekään ei ymmärrä Audio Opus -muotoa, mutta on silti etevä peli ja maksaa muutamia satasia. Käytännössä siis konverio on ainut mahdollisuus ainakin köyhälle kyökkimuusikolle.

Oppo can play DSD files, but it will also play SACD and DVD-Audio discs that Panasonic's device can't handle. The Oppo will also play multi-channel DSD files and many, many other audio file formats, including APE, Apple lossless, and FLAC. The more common WAV, MP3, OGG, and WMA are also supported of course; in fact, the only test files the UDP-203 couldn't handle were the less common Opus, Windows Lossless, and any type of 32-bit 96kHz files. It handled the more common 24-bit/96kHz files just fine.

MAC

MAC Filmora

Mac ei ole enää se vihonviimeinen murheenkryyni, johon saisi hyviä ohjelmia vain kovalla rahalla. Kuvassa näkyvä Filmora -ohjelman hinta huojuu satasen nurkilla, ja se irtoaa pahimmankin juopon rahapussista, kun jättää yhden illan väliin. Ohjelma soveltuu erityisen hyvin itse tehtyjen elokuvien viimeistelyyn, kuten otsikoiden upottamiseen niihin – ja kaikenlaisen lisämateriaalin ymppäämiseen, sekä värinkäsittelyyn ja tehosteiden viljelyyn. Siihen tarkoitukseen tämä ohjelma on halpa ja hyvä – joskin perustuu ehkä liikaa valmiiden sapluunoiden tarjoamiseen. Tällä ei kuitenkaan voi käsitellä ääntä ja videota rinnakkain yhtäaikaa, kuten Garagebandissa.

Mac Garageband

Tässä on Mac-maailman kuningas, eli Garageband, jolla voi monipuolistaa itse kuvattua videota lisäämällä siihen ääntä, eli laulaa lisä-ääniraitoja ja säestää esitystään halutuilla instrumenteilla. Homma ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Jos käyttää kuulokkeita, on otettava huomioon, että niistä jokainen on erilainen, ja se mikä kuulostaa sinun laitteillasi hyvältä, saattaa olla täyttä tuskaa muiden laitteilla ja kuulokkeilla. Älypuhelimessa mahtavatkin bassot muutuvat sammakonkurinaksi, ja jotkit äänet pomppivat pyytämättä pintaan. Olisi hyvä testata tuotosta monenlaisissa ympäristöissä, ja olisi hyvä käyttää mahdollisimman hyvää äänikorttia sekä tarkkaluluokan kuulokkeita – ja sittenkään et voi olla varma että musiikki kuullaan juuri sillä tavoin kuin olisit halunnut. Garagebandissa on tarjolla mahtava kokoelma erilaisia soittimia, joita ei tarvitse osata itse soittaa. Riittää että käytössä on jonkinlainen pianon koskettimisto, joka liitetään tietokoneeseen USB -portin kautta. Pianonsoiton alkeet olisi hyvä osata. Käytännössä mahdollisuudet ovat rajattomat, jos osaa, ja jos kykenee oppimaan.

Mac iSkySoft Converter

Macin käyttäjällä olisi tosiaankin hyvä olla yksi tai useampia konversio-ohjelmia, joilla voi luoda videoistaan erilaisia levitysversioita. Nettiin ei kannata ladata sitä kaikkein parasta HD -videota, koska kaikilla ei ole yhtä hyvää laajakaistaa. Vähempikin riittää – kunhan varaa omaa käyttöä varten parempitasoiset vesiot. Kuvassa näkyvä iSkySoft -ohjelma ei sisällä kovinkaan kummoisia muokkausmahdollisuuksia, mutta menettelee koska siinä on hyvä ja yksinkertainen käyttöliittymä.

Mac Movavi Converter

Tässä kuvassa on hieman edistyneempi Movavi Video Converter -niminen ohjelma, jossa on runsaasti ominaisuuksia, ja säätelymahdollisuuksia. Sillä on helppo luoda video esimerkiksi YouTubea varten, tai sitten DVD:llä esitettävä videokokoelma esimmerkiksi MP4 -formaatissa. Sen tuotos kelpaa useampiin DVD -soittimiin. Tämänkin ohjelman hinta on siinä satasen nurkilla.

Mac All Audio Recorder

Jotkut saattavat kaivata ohjelmaa jolla voi ”myötä-äänittää” What-u-Hear -tyyppisesti. Suoraanhan se ei onnistu, mutta virtuaalisessa muodossa kylläkin. Ylläolevassa kuvassa on All Audio Recorder, jolla voi tallentaa kaikkea äänimateriaalia, joka kone voi ”kuulla”. Se kykenee siis kaappaamaan ääntä erilaisista ohjelmista, sekä kaikkea mitä selain kykenee toistamaan netissä. Kaikilla äänikorteilla ohjelma ei toimi, mutta ainakin UR22 -kortit käyvät.

Windows ja linux -ohjelmia

Kerronpa windows -vitsin. Olipa kerran eräs Patesin poika, joka sai jo varhain pitkän liikanimen ”se poika jonka isän päälle putosi se sika”. Patesin isä näet käveli katua ihan kaikessa rauhassa, kun kadun yli siirrettiin sianruhoja siirtokiskoa pitkin, ja juuri kun Patesin isä kulki kiskon alta, hänen päälleen putosi sika, ja isä kuoli. Pates-vainaan poikaa sanottiin myös kaupungilla Pili-Patesiksi, koska hänellä oli tapana kirmata katuja ilman housuja. Ja nyt sitten vaan naurua kolmannella, ja joka uuno mukaan! Seuraavassa esitellyt ohjelmat ovat jo hieman iäkkäämmästä päästä, ja tokkopa niitä edes kaikkia enää mistään saakaan.

MAGIX Audio Music Lab Premium

Tässäpä vallan verraton ohjelma niitä varten jotka haluavat putsata videoiden äänimateriaalista kaikenlaisia häiriöitä ja kohinoita – ja voihan tällä käsitellä myös omia videoita. Ohjelman nimi on MAGIX Music Lab Premium, ja se maksaa muutaman kympin. Erikseen hankittuina tällaiset äänenparannusohjelmat maksavat maltaita, ja aika moni jättää se kokonaan hankkimatta – varsinkin jos käyttää huonoja kuulokkeita ja äänikorttia. Jos nyansseja ei erota, ei niiden puutteesta kärsikään.

Windows - Powerdirector

Kuvassa näkyvä Cyberlink Powerdirector on mitä mainioin ohjelma jolla voi täydentää videoitaan muistuttamaan ammattilaisten tuotoksia. Eihän se mihinkään ihmeisiin pysty, mutta kuvallista kerrontaa voi elävöittää, ja lisätä erilaisia ääniä. Live -videoesityksiä sillä ei voi tuottaa samalla tavoin kuin Garageband -ohjelmalla, mutta windowsissa ei vaan nyt ole Garagebandia.

Windows Magix Music Maker 2016

Windowsin puolella erittäin kätevä ohjelma lisämateriaalin lisäämiseen omiin videoihin on Magix Music Maker 2016. Tämä ohjelma kykenee ymmärtämään WMV -tiedostoja, joten konversio-ohjelmaa vaan kehiin kun haluaa esimerkiksi MP4 -tiedostoja.

AviDemux

Sekä Windowsissa -että linuxissa kaikkein kätevin videoiden muunto-ohjelma on AviDemux, joka osaa tehdä MPEG -tiedostoja kaikkiin eri tarkoituksiin, tai sitten DiVX -videoita. Ylläolevassa kuvassa näet kuinka konvertoidaan MP4 -tiedosto Don't Mess With My Tutu MPEG -formaattiin, jollaisina ne voidaan kopioida vaikkapa DVD -levylle. Videoista puuttuu tosin tällöin otsikointi ja sisällysluettelo, mutta se tuskin haittaa, jos kyse on omista videoista. Kaikki DVD -soittimet eivät kuitenkaan osaa kaikkia videolevyjä soittaa.

KDENLIVE (Linux ja Windows)

KDENLIVE on vallan mainio ohjelma, jolla voi kätevästi editoida ja muokata videoita. Ylläolevassa kuvassa näkyy aikanaan laatima video Kaikki Tarzanit ja Akimit (All Tarzans and Akims). Tässä tapauksessa aikomuksenani on luoda pienempikokoinen video HD -tasoisesta videosta. Ohjelman asentaminen Linuxiin on hankalaa, koska kaikki tarvittava ei välttämättä asennu, vaan ohjelmaa täytyy täydentää, jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla. Tämä ohjelma toimii konstailematta Ubuntu Studiossa sekä Mintissä.

KDENLIVE -ohjelmassa ei ole varsinaista tallennusvalikkoa erilaisille tallennusvaihtoehdoille, mutta tätä virkaa toimitta renderöinti, jolla voidaan luoda haluttuja variaatioita videosta. Tässä tapauksessa käsiteltävänä on laatimani videi Ammuin serihivin (I Shot a Sheriff) – koska luulin, että ampumani mieshenkilö oli apulaisserihvi (Deputy sheriff). Ja nyt naurua kolmannella, koska tämä oli vitsi.

OpenShot (Linux)

OpenShot -videonkäsittelyohjelmaa kuvataan yksinkertaiseksi, mutta on se myös sopivan kätevä, ja sillä tekee sen mitä tavallinen ojuri tarvitsee. All The Man Needs! Kuvassa olen kuvannut Oivaa pienellä Zoom -kameralla, ja Oiva on tuossa ihan pentu. Näin jälkikäteen ajatellen siitä tuli vanhempana ihan kiva koira, ja kaikkien muiden koirien kanssa se tulee toimeen.

Rosegarden (Linux)

Elokuvaan saatetaan tarvita myös musiikkia, joka on toisten tekemää, tai omatekemiin saatetaan tarvita taustaksi musiikkia, joka on myös toisten tekemää, mutta muuttuu omatekemäksi esimerkiksi vaihtelemalla instrumentteja, ja tekemällä muita akustisia temppuja. Tällöin avuksi tulee Rosegarden -ohjelma, jonka käyttöliittymän näet ylläolevassa kuvassa. Siinä soi Morning Has Broken -biisi MIDI -tiedostona. Niitä taas on tarjolla netissä pilvin pimein, ja osa niistä on ihan laillisesti imuroitavissa. Tässä tapauksessa soitto-ohjelmana on Timidity -ohjelma. Tämä ohjelma ei toimi kunnolla Ubuntu Studio -versiossa, ja en ole vielä keksinyt mitä hyötyä siitä voisi minulle olla.

Jotta Rosegardenista kuuluisi edes pihahduksia, täytyy ennen sen käynnistämistä ajaa erikseen asennetty timidity -ohjelma, ja avata komentokehoiteikkuna ja antaa timidity -iA -käsky, kuten näet ylläolevasta kuvasta. Muitakin konsteja varmaankin on olemassa – ja miksei olisi. Valitettavasti tämä temppu ei toimi Ubuntu Studiossa, eli peli ei lähde soimaan, mutta Linux Mintissä se wörkkii.

LMMS (Linux)

Ubuntu Studiossa tämä ohjelma toimii mallikkaasti, mutta vaatii esitykseen .SF2 -tiedostoa, eli saundfonttia, jota saa vieläkin eri puolilta nettiä (esimerkiksi GeneralUser GS v1.471.sf2). Tiedosto tallennetaan esimerkiksi LMMS -kansioon, ja kansiolle annetaan nimeksi vaikkapa SoundFont, a LMMS -ohjelman asetuksissa tehdään tälle sijaintimääritelmä. Tämä ohjelma toimii esimerkiksi M-Audio Oxygen25 -koskettimiston kanssa yhteen ilman eri määritelmiä. Ohjelman käyttöönotto saattaa tyssätä siihen, ettei löydetä .SF2 -tiedostoa.

MuseScore (Linux)

MuseScore toimii moitteetta Ubuntu Studio -järjestelmässä, ja se osaa esittää MIDI -tiedostoista myös nuotinnuksen, ja usein myös laulun lyriikat, kuten ylläolevassa kuvassa. Tässä soitetaan Proud Mary -biisin MIDI -versiota, ja tietenkin nuotit voi myös tulostaa printterille. Tämä ohjelma toimii odotetulla tavalla Ubuntu Studiossa, sekä Mintissä. Valitettavasti ohjelma ei voi vaihtaa instrumentteja, mikä tekisi siitä lyömättömän vaihtoehdon.

MPV (Linux and Mac)

Ubuntu Studiossa tarjolla oleva soitto-ohjelma ei ole kummoinen (Parole Mediasoitin), mutta MPV on yksinkertainen, ja silti etevämpi. Varsinkin Macissa se on se puuttuva rengas. Tässä on meneillään biisi Road To Nowhere, jota kuvassa esiintyvä nainen laulaa yhdessä David Byrnen kanssa, ja mukana marssii ympäri näyttämöä sekalainen torvisoittokunta. Hyvinhän nämä vetävät, ja vanhakin näyttää jaksavan.