Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finnland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Serverimaailma etusivulle - Click here to return back to the front page of Timos' Serverimaailma homesite

Klikkaa tästä palataksesi takaisin sivulle Timo Kinnunen - Tietokoneopassivu - Click this link to Return back to the page of Timo Kinnunen - Computer Manual Page

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon suomenkielisten vanhojen Windows-oppaiden valintasivulle - Click this link to Return back to The Page of Timo's old Finnish Windows ADP manuals

Netscape Composer 4.0 opas

Alkuperäisversio 16.3.1998

28.7.2017

Johdanto

Huomasin tässä päivänä muutamana, että tämä juuri nyt lukemasi opas oli kadonnut netistä, tai ainakaan hakukoneet eivät sitä enää löytäneet. Palautetakoon tällekin takaisin sen nettielämä, sillä se auttaa ainakin ymmärtämään jotakin tämän ohjelman toiminnoista uudemmissakin selaimissa, vaikka yksityiskohdissa voikin olla tapahtunut muutoksia. Vaikka tämä opas käsitteleekin pääasiassa Netscape Communicator 4.0 selaimen Composerin ominaisuuksia, ovat tässä kuvatut ominaisuudet siirrettävissä osin myös muilla sovelluksilla työskentelyyn. En itse suosittele tämänkaltaisen editorin käyttöä, koska se tietää myöhemmässä vaiheessa paljoa parsimista, ja jopa virheiden korjaamista koodauksessa. Julkaisen kuitenkin tämä oppaan noin postuumina siksi, että olen kerran tällaisenkin tehnyt, ja jotkut ovat siitä jotakin kenties itselleen saaneetkin. Parempi vaihtoehto on esimerkiksi Arachnophilia, jonka saa imuroitua itselleen ilmaiseksi, ja jossa on eräänlainen virheettömystarkistuskin Beauty -toiminnon muodossa, joka paljastaa ne virheet, jotka eivät muutoin tule tavallisesti esille. Eräs vaihtoehdoista on ilmaisena jaettava Web-O-Rama, jonka asennus tosin päivittää Visual Basic -kirjastot, ja voi aiheuttaa päänsärkyä erityisesti tiettyä Visual Basic ohjelmavbersiota käyttäville ohjelmoijille. Molemmat sovelukset on tarkoitettu Windows 95/98/NT/2000 järjestelmäversioita varten. Eräs, ja edelleenkin hyvä vaihtoehto perustekstin tuottamiseen on (rajoituksistaan huolimatta) HotMetaL 2.0, joka myös on ilmainen. Se toimii sekä Windows 3.1 järjestelmässä - että OS/2 Warp 3.0 järjestelmässä, jossa on WIN-OS2 tuki - ja tietenkin sen voi asentaa myös Windows 95 järjestelmään. Netscape Communicator on kuitenkin kokonaisuudessaan käytännössä ilmainen, joten sen käyttö on perusteltua jo tästäkin syystä.

Netscape Composer -osasovelluksesta

Netscape Communicator -paketin valmistajan mukaan Composer ohjelmassa yhdistyvät runsaat WWW -työkalut, sekä WYSIWYG -käsittely. Dokumenttien luontivälineet soveltuvat niin vasta-alkajien - kuin kokeneempienkin käyttöön, ja ainakin Netscapen omissa selaimissa tarkasteltuna dokumenttien ulkonäkö on mahdollisimman pitkälle sama kuin editorissa. Ne, jotka pitävät siitä, että käsiteltävä dokumentti on samanlainen kuin haluttu lopputulos, on Composer perusteltukin valinta. Puutteena siinä on mm. se, että se ei osaa asettaa kappaletageja, vaan käyttää koko ajan rivinlopetustageja silloinkin, kun olisi paikka nimenomaan kappaletagille. Editorin etuna moniin muihin nähden on se, että näet esimerkiksi fonttimääritystesi vaikutuksen välittömästi käsittelemässäsi dokumentissa, ja sama pätee muuhunkin tekstin muotoiluun, ja muotoilijen vaikutusten seurantaan. Jos dokumentti on ladattu käsiteltäväksi palvelinkoneelta oman tietokoneen kiintolevylle johonkin sen hakemistoista, ja linkit ovat suhteellisia, voidaan dokumentin käsittely suorittaa niin, että kaikki sivun ominaisuudet ovat graafisesti nähtävissä, ja voit upottaa dokumenttiin haluamaasi grafiikkaa, ja tekstiä, ja nähdä samalla lopputuloksen. Kun haluat julkaista dokumenttisi Internetissä, käynnistä vain sivujen postituspalvelu palvelimelle, ja voit käyttää vain yhtä painiketta tiedostojesi kopiointiin palvelunkoneen hakemistoon omalta kiintolevyltäsi. Itse asiassa dokumentin käsittely ei juurikaan eroa tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla työskentelystä. Kun muutat dokumentissasi fonttien kokoa ja väriä, voit siten korostaa lukijalle tiettyjä avainseikkoja, tai jonkin asian tärkeyttä. Huomaa kuitenkin, että tekemiäsi määrittelyjä eivät kaikki selaimet välttämättä ymmärrä. Tästä syystä suositellaan testaamista useammilla selaimilla, ja mahdollisuuksien mukaan myös testaamista useammisssa käyttöjärjestelmissä. Voit myös lisätä erilaisia "objekteja" dokumenttiisi, kuten vaakasuoria viivoja, erilaisia kuvia, ja linkkejä. Voit lisätä Java-kielisiä osioita sivullesi. Nämä viimeksimainitut perustuvat avoimeen, ja suuressa määrin järjestelmistä riippumattomaan skriptauskieleen, jonka levittämistä Netscape on erityisesti ajanut.

Composerin virittely

Composeria koskevat yleismääritykset

Kun aloitat yleismääritysten teon, valitse: Edit|Composer Preferences jolla voit määrittää useitakin asioita, kuten esimerkiksi sen, mitä sovelluksia avataan kun teet muutoksia HTML dokumentteihin, tai muokkaat kuvatiedostoja. Kuvatiedostojen muokkausta varten sinun on yleensä hankittava erikseen sovellusohjelma, joka ymmärtää GIF ja JPG -kuvaformaattia, ja jolla tällaisia kuvatiedostoja voidaan muokata. Usein käytetty tapa hankkia kuvia on skanneri, jolla data luetaan esimerkiksi paperikuvasta. Voit tällä optiolla myös määrittää haluamasi oletusmallipohjan, jota käytät uusien dokumenttien pohjana.

Author name

Tässä kohden voit syöttää tiedot dokumenttien tekijästä. Jos luot dokumenttisi itse, voit kirjoittaa tähän oman nimesi, ja se kannattaa tehdä siksikin, että se auttaa hakukoneita käyttäviä löytämään juuri sinun tekstisi. Huomaa, että dokumenttiisi kirjautuu myös muita kommentteja, jotka viittaavat sekä Netscapen käytettyyn ohjelmaan, että HTML tasoon.

External editors

Tässä kohden voit määrittä käyttämäsi kuvanmuokkaussovelluksen saantipolun, jos sinulla on sellaista. Samoin tässä määritellään HTML dokumenttisi "Source" -muodossa käsittelevä tekstieditori. Jos haluat käyttää tekstinmuokkaukseen NotePad.EXE sovellusta, joka kuuluu esimerkiksi Windows 95 järjestelmään vakiona, kirjoita: C:\WINDOWS\NOTEPAD.EXE - Kun olet tehnyt tämän määrityksen, ja valitset senjälkeen vaihtoehdon "View|Edit Document Source", käynnistyy mainittu editori, ja se avaa juuri käsiteltävänä olevan dokumentin. Ole kuitenkin huolellinen käyttäessäsi tätä menetelmää, koska avatussa dokumentissa sekä varsinainen teksti, että tagit, ovat tavallista tekstiä, ja ellet ole tottunut koodattuun tekstiin, näyttää esimerkiksi suomenkielinen, ja runsaasti erilaisia mutoilija sisältävä dokumentti melkoisen mutkikkaalta. Kun olet tehnyt haluamasi muutokset, tallenna dokumentti, ja valitse vaihtoehto "View|Reload" tarkastellaksesi muutosten vaikutusta dokumentissa sinä tilassa, jossa selain tai Composer dokumentin näkee.

Template location

Tässä kohden voit määritellä sen mallipohjan, jota käytät kaikissa uusissa dokumenteissasi. Malli otetaan käyttöön valinnalla "File|New Page|From Template". Oletuksena tässä on Netscapen nettisivun aloitussivun osoite (URL). Tietenkään mikään ei estä luomasta itse halutunlaista mallipohjaa omalle kiintolevylle, ja käyttämästä sitä.

Auto Save

Tässä voit määrittää minuuteissa sen aikavälin, jonka kuluttua dokumenttisi tallennetaan automaattisesti. Jos työskentelet uudella dokumentilla, ohjelma tekee määrittelemäsi ajan kuluttua ehdotuksen sen tallentamisesta. Tästä määräaikaisesta tallennusominaisuudesta voi olla apua tietyissä häiriötilanteissa, koska saat uudesta kirjoittamastasi materiaalista talteen edes jotakin, ja työ ei mene hukkaan.

Dokumentin ulkonäkö

Voit määrittää "Composer Preferences" toiminnolla etukäteen pitkälti myös sen, miltä kaikki luomasi dokumentit näyttävät, eli miten selain näyttää värit, ja linkkitekstit. Määrittelyt koskevat vain parhaillaan luomaasi dokumenttia, jos käytät "Page Preferences" toimintoa.

Use custom...

Tällä vaihtoehdolla voit valita omat värimäärityksesi dokumentillesi, jotka olet ennalta asettanut. Tässä on kyse määrityksistä, jotka koskevat tekstin, linkkien, ja taustavärin arvoja. Ellei tällaisia määrityksiä ole tehty, ei toimintoa kannata käyttää. Oletusarvoin dokumenttisi näyttää muiden selailijoiden sovelluksissa sellaiselta, kuin NIIDEN oletuksissa on asetettu. Joissakin tapauksissa tästä voi olla haittaa, kuten jos olet määrittänyt dokumenttiisi tekstiosan väriksi saman värin, jotka lukijasi selaimessa on määritelty esimerkiksi taustaksi.

Use Browser's...

Tällä valinnalla käsittelemääsi dokumenttiin asetetaan yleiset oletusarvot.

Värimääritykset ja taustakuva:

Custom colors

Tässä voit määrittää värit linkeille ("Normal, Link", "Active Link", "Followed Link"). Linkkien väri riippuu siitä, onko niitä käytetty, tai seurataanko niitä, vai eikö niitä ole käytetty lainkaan. Tämä helpottaa selaajaa sikäli, että linkin väristä hän voi päätellä onko hän jotakin linkkiä käyttänyt.

Background/ Use Image

Tällä voi valita dokumentteihisi kiinteän värin niiden taustaksi. Jos haluat, että dokumentissasi on aina jokin taustakuva, käytä valintaa "Use Image", jolloin käytetyn kuvat täytyy tietenkin olla olemassa, ja sijaita jossakin. Taustakuvat peittävät valitettavasti dokumenteille luodun taustan.

Dokumenttien huolto ja niiden julkaisu

Jos sinulla on dokumentteja jollakin palvelimella, voit noutaa niitä muokattavaksi omalle kiintolevyllesi, ja tehdä niihin haluamiasi muutoksia, ja julkaista tuloksen senjälkeen palvelimella.

Maintain links

Kun huollat dokumenttisi linkkejä, varmistu tällä valinnalla siitä, että ne ovat suhteellisia dokumenttiisi nähden, sillä näin ne voivat "toimia" myös samassa hakemistossa dokumenttisi kanssa omassa koneessasi. Jos linkitys on absoluuttinen, viittaavat ainakin jotkut linkit hakemiston ulkopuolelle.

Keep images with

Tällä valinnalla kuvat tallennetaan samaan hakemistoon dokumenttisi kanssa. Koska kuvatiedostot eivät sijaitse fyysisesti dokumentin itsensä sisällä, tämän kohdan jättäminen huomiotta merkitsee sitä, että vain dokumentti tallennetaan, ja kuvatiedostot jäävät edelleen palvelimelle.

Publish to

Tällä toiminnolla voit siirtää dokumenttisi, tai kotisivusi palvelimelle tiedonsiirtoprotokollaa (File Transfer Protocol) käyttäen. Tarvitset tähän palveluntarjoajaltasi tiedot osoitteesta, jonne siirto tapahtuu. Huomaa, että osoite on tällöin aina muotoa "ftp". Jos taas käytät Web Server -protokollaa, on osoite aina muotoa "http".

User name/ Password

Tässä kohdin määrität tavallisesti käyttämäsi käyttäjätunnuksen ja salasanan, jolla pääset verkkoon.

Palvelimista

Huomaa, että ennenkuin julkaiset mitään, testaa se kunnolla omassa koneessasi, ja ennen julkaisua kaikki on vielä kokonaan omassa koneessasi, vaikka voitkin tarkastella sitä selaimellasi. Julkaisussa tämä kopioidaan palvelimelle, jotta toisetkin voivat työsi nähdä. Web Server on itse asiassa ohjelma, joka pyörii päällä koko ajan (ellei sitä ole syystä tai toisesta ajettu alas), ja sen tehtävänä on odottaa asiakkaita, jotka yhdistyvät siihen, ja pyytävät siltä dataa, joka tavallisesti on joukko tiedostoja, jotka siirretään palvelinkoneelta omalle kiintolevylle. Palvelinohjelma ja selaimet kommunikoivat käyttäen kumpikin tiettyä protokollaa, joka tunnetaan nimellä HTTP - eli "HyperText Transfer Protocol". Se luotiin alunperin hypertekstidokumenttien siirtoa varten verkossa. Monasti palvelinohjelmia kutsutaan myös HTTPD -palvelimiksi. Tässä viimeisin kirjain "D" tarkoittaa sanaa "daemon", joka on Unix -termi sovellukselle, joka toimii taustalla ja odottaa pyyntöjä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käyttöjärjestelmän pitäisi olla UNIX jotta sovellus voisi toimia tähän tapaan, ja siitä syystä voidaan aina käyttää HTTPD tai HTTP -termiä. Tavallisesti julkaiset dokumenttisi samassa palvelinkoneessa, jonne sinulla on käyttäjätunnus, ja salasana. Jotkut palveluntarjoajat antavat käyttöösi tietyn määrän levytilaa julkaisujasi varten. Ennenkuin luot dokumentteja, olisi sinun mietittävä sitä, millaisessa järjestelmäympäristöissä haluat niitä voitava esittää. Jos olet ajatellut tiedostojasi esitettävän DOS -perustaisissa järjestelmissä, josta MS-DOS ja Windows 3.1 ovat hyvänä esimerkkinä, tulisi tiedostojen nimeämisaliaksen noudattaa 8.3 -sääntöä, eli tiedoston nimiosan pituuden tulisi olla enintään kahdeksan merkkiä, ja tarkenteen enintään kolmen merkin pituinen. Älä mielellään käytä tiedostojesi nimissä välilyöntejä, useita pisteitä, tai tiettyjä "kiellettyjä" merkkejä, joista saat lisätietoja MS-DOS käsikirjoista. Myös pitkien tiedostonimien käytäntö eroaa toisistaan eri tiedostojärjestelmissä, ja monissa järjestelmissä käytetään laajennettuja attribuutteja, joilla voidaan esimerkiksi rajoittaa tiedostojen käyttöoikeutta, ja määritellä muitakin seikkoja. Jos käytät tiedostojesi nimissä peruskirjaimistoa A-Z, tai numeroita 1-0, sekä tiedostojesi aliaksena 8.3 -sääntöä, ei ongelmia pitäisi olla minkään järjestelmän suhteen. Komennolla "Publish" määritellään yleensä se tiedostonimi, joka halutaan siirtää palvelinkoneelle. Valinnalla "Include Files" valitaan dokumenttiin kuuluvat kuvatiedostot, jotka poimitaan mukaan. Dokumenttikansiosta (tai hakemistosta) tiedostot saadaan näkyville kun valitaan "All" -vaihtoehto, koska tiedostojen tarkenteet eroavat toisistaan, ja siten tarvittavien tiedostojen valinta on helppoa. Tällaisessa kansiossa ei kannata pitää muita tiedostoja, joita julkaisussa välttämättä tarvitaan. Huomaa tässä erityisesti se, että jos kohteessa on ennestään jokin samanniminen tiedosto, jonka olet poiminut mukaan, se yleensä päällekirjoitetaan. Ennen siirtoa täytyy määritellä se hakemistollinen sijainti, johon tiedostot siirretään.Jos käytät "File Transfer Protocol" menetelmää, huomaa, että voit valita monessakin tapauksessa lähetätkö ASCII tai binaaritiedostoja. HTML dokumentit ovat itse edellämainitunkaltaisia tiedostoja, mutta kuvatiedostot ovat binaarisia, ja ne täytyy siirtää sellaisessa muodossa.

Miten luon kokonaan uuden dokumentin?

Sivun, tai dokumentin luominen tyhjästä, tai jo olemassaolevan sivun käsittely

Voit tuoda Composeriin HTML -dokumentteja, joiden perusrakenne on jo kunnossa, eli dokumentissa on tarvittavat perustagit, ja jonka sisältöä haluat ehkä muuttaa. Jos taas luot kokonaan uuden dokumentin, valitse: New|Blank Page - tiedostovalikosta, ja kirjoita haluamasi teksti Composerin ikkunassa, ja talllenna tiedosto valitsemalla "File" -valikosta "Save", ja anna tiedostolle nimi. Jos käyttöjärjestelmäsi on esimerkiksi Windows 95, voit antaa halutessasi tiedostoille pidemmän "html" -tarkenteen.

Avusteinen sivunluonti verkkoyhteyden ollessa päällä

Tässä kuvattu menetelmä sopii käytettäväksi kun sinulla on aktiivinen Internet-yhteys päällä, koska prosessin kuluessa kysytään Netscapen kotisivuja. Kun Composer on käynnistetty, valitaan: New Page|Blank - tiedostovalikosta, tai klikataan selaimessa Composerin "kynäpainiketta" työkalupalkista. Tämän jälkeen näytölle ilmestyy tyhjä sivu, ja jos editori käynnistettiin selaimesta, alkuperäinen sivu jää Composerin ikkunan alle. Nyt valitaan: New Page|From Template - tiedostovalikosta. Selaimen ikkuna avautuu, ja näet luettelon niistä malleista, joita on tarjolla sivulla "Netscape Web Page Starter". Siitä voit valitahaluamasi uuden dokumenttisi pohjaksi. Tälle sivulle pääsee myös Help -valikon kautta. Kun olet tehnyt valintasi, valitse: New Page|From Wizard - tiedostovalikosta. Näytölle avautuu ikkuna, jossa on sivun luontia helpottava avuste (Wizard). Tämä avuste on erityinen Netscapen kotisivu, joka opastaa sinut kotisivun luontoprosessin läpi askel askeleelta. Kun kaikki kohdat on läpikäyty, olet luonut sivun, jonka voit avata selaimessa, ja muokata edelleen tarpeidesi mukaan.

HTML perusteita

Miksi tämä kaikki edelläesitetty ei sitten vaadi sinulta koodausta, ja mutkikkaita tarkistuksia. Jos käytän Composeria, ei sinun tarvitse välttämättä tietää mitään HTML dokumenttien yleisestä rakenteesta, tai siitä, miltä tulos näyttää kun tiedostoa tarkastellaan raakatiedostona, ja täynnä merkillisiä koodeja. Periaatteessa kaikki dokumentit ovat ASCII tiedostoja, joissa tosin jootakin eurooppalaisia merkkejä on ollut tapana koodata niin, että selain ymmärtää ne näyttää alkuperäisessä muodossaan. Varsinaiset ohjaustagit on erotettu " <>" -merkein. Yleisperiaatteena on se, että sekä aloitus -että lopetustageja on kutakin lajia kohti yhtäsuuret määrät, ja monien dokumenttien testaus perustuukin tähän. Monissa aikaisemissa HTML editoreissa, kuten HoTMetaL 2.0, tagit syötetään kokonaan erillisen prosessin kautta kuin varsinainen teksti, ja käsiteltävä teksti näkyy näytöllä niikuin missä tahansa tekstinkäsittelyohjelmassa, mutta sillä poikkeuksella, että käytetyt tagit näkyvät eräänlaisina "symboleina" tesktin joukossa, joita ei käsitellä "tekstinä". Tässä mainitussa editorissa on sisäinen syötettyjen, tai havaittujen tagien virheettömyystarkistus, mikä on hyvä idea standardia tekstiä tuotettaessa, mutta huono jos halutaan käsitellä uudemmilla editoreilla tuotettuja dokumentteja. Ellei näihin tämäntyyppisiin vanhempiin ohjelmiin ole erikseen määritelty uudempia tageja, ei dokumentteja yleensä ole mahdollista käsitellä näissä vanhemmissa editoreissa ellei uudempia tageja, tai määrityksiä poisteta käsiteltävästä dokumentista, koska uudet tagit tulkitaan virheellisiksi. Jos kuitenkin käytät Composeria, ja haluat syöttää sillä käsittelemääsi dokumenttiin sellaisen tagin, jota ei vielä sovelluksen luontihetkellä ollut "keksitty", voit syöttää sen valitsemalla "Insert|HTML Tag", jolloin näytölle ilmaantuu laatikko, johon voit syöttää uuden tagin, jonka haluat dokumenttiisi tietylle paikalle sijoittaa. Tällaisen tagin "oikeellisuus" tarkistetaan vain niin, että siinä olevat "< >" merkit ovat paikoillaan, ja attribuuteissa on lainausmerkit. Composer ei näytä sellaisia formeja ja Java -appletteja, joita sen valmistumisen aikoihin ei ollut vielä siihen määriteltynä, mutta tiedät ainakin missä kohden dokumenttia ne ovat.

Työskentely taulujen kanssa

Koska eniten kysymyksiä saatetaan esittää taluja koskien, on lyhyt esitys niiden luomisesta paikallaan. Tauluja - eli talukoita - luomalla voit esittää lukijoillesi erilaisia numeerisia taulukkoesityksiä, kuten kalentereita ja tilastoja. Taulujen määritys on hyvä tapa määrätä itse se, miten lukijasi näkevät esityksesi - eli pakottaa heidän selaimensa näkemään taulukot halutussa muodossa. Voit liittää taulukoihisi myös grafiikkaa. Kun syötät taulun dokumenttiisi, menettele seuraavasti:

1. Aseta kohdistin siihen kohtaan dokumenttiasi, josta haluat tauluesityksen alkavan.
2. Valitse "Table" vaihtoehto "Insert" valikosta, tai klikkaa "Table" painiketta työkaluvalikosta.
3. Kun olet "New Table Properties" dialogissa, valitse haluamasi ominaisuudet.
4. Klikkaa "OK" hyväksyäksesi asetukset, ja sulje dialogi. Klikkaa sitten "Apply" tarkastellaksesi asetuksia, ja senjälkeen "Close" hyväksyäksesi ne, ja sulje dialogi.

Kun luot uutta taulukkoa, voit määrittää rivien ja sarakkeiden määrän, sekä rajaviivan paksuuden. Lisäksi tietenkin sellaisia ominaisuuksia, kuten solujen etäisyyttä toisistaan pikseleinä, solujen ääriviivojen ja marginaalien ominaisuuksia kussakin solussa, ja tietenkin myös koko taulun kokoa, värejä ja eräitä muita seikkoja, kuten sen "alignment" -arvoja. Jos haluat esimerkiksi leikata taulun dokumentistasi, ja siirtää sen toiseen kohtaan, valitse "Edit|Select Table". Jos taas haluat hävittää koko taulun, valitse "Edit|Delete Table". Voit halutessasi lisätä taluluusi rivejä ja sarakkeita, mutta myös poistaa niitä. Jos haluat lisätä taluluusi rivin, tai sarakkeen, käytä komentoa: Insert|Table|Row (tai Table|Column tai Table|Cell). Kun haluat tuhota näitä, anna komento: Edit|Delete Table|Row (tai Delete Table|Column tai Delete|Table|Cell).

Miten muokkaan sivua, jonka olen avannut selaimessani?

Huomaa, että nettisivu saattaa koostua linkkiensä kautta useammastakin tiedostosta, ja itse asiassa käsiteltävänäsi ei ole useinkaan muuta kuin avaamasi dokumentin teksti, ja sen erilaiset linkit. Kun olet avannut jonkin sivun selaimessasi, ja haluat muokata sitä, klikkaa Composer -painiketta (kynäpainike) työkalupalkissa. Jos haluat, voit myös valita: File|Edit Page - ja kummassakin tapauksessa selaimessa ollut sivu muuttuu muokattavaksi sivuksi, jossa käsiteltävänä on siis se dokumentti, jonka olet saanut selaimeesi.

Miten muokkaan tiedostoa, jonka avaan selaimessani?

Huomaa, että tiedosto saattaa olla kooltaan suurikin, ja sisältää esimerkiksi jonkin artikkelin, tai kirjan luvun. Tällaisessa tapauksessakin se saattaa sisältää joitakin linkkejä, jotka viittaavat nettiin, ja muihin tietokoneisiin. Oletetaan kuitenkin, että käsiteltävänäsi on pelkkä yksinkertainen tekstidokumentti, joka sijaitsee mahdollisesti omalla kiintolevylläsi jossakin sen hakemistoista. Valitse: File|Open File - jolloin Composeriin avautuu ikkuna, jossa on määrittelemäsi tiedosto. Jos olet tehnyt valintasi selaimen ollessa päällä, jää selaimen ikkuna tämän muokkausikkunan alle.

Työkalupalkin ja ponnahdusvalikoiden käyttö

Composerissa on kaksi työkalupalkkia, ja niissä on joukko yleisimmin käytettyjä komentoja. Valikoista voidaan poimia useimmat komennoista, mutta työkalupalkin käyttäminen on monasti nopeampaa.

File/Edit työkalut

Näitä käytetään kun halutaan luoda, avata, tai tallentaa HTML dokumentteja, tai julkaista niitä palvelimessa, tai vain tarkastella HTML dokumentteja selaimessa. Tässä valikossa on tavanomaisimmat muokkaustoiminnot, ja tässä voit myös luoda linkkejä, ja lisätä dokumenttiisi kuvia, tai vaakasuoria erotinviivoja, ja tauluja.

Format työkalut

Tämän valikon toiminnoilla voit muotoilla dokumentissasi sen kappaleita, jotka ovat samanlaisia- ja samantoimintoisia kuin esimerkiksi kirjojen kappaleet, ja muotoiluoperaatiot koskevat vain niitä. Kun luot dokumenttiasi, erota kappaletageilla ainakin sellaiset kokonaisuudet, joita haluat erityisesti asetella dokumentissasi. Tässä valikossa on työkalut myös fonttien koon - ja niiden tyylin määrittelyyn - samoin kuin tekstin värien määrittelyyn. Voit myös määrittää tekstin sijainnin näytöllä itse, jolloin sivusi mahdollinen lukija näkee sen juuri sellaisena kuin haluat. Voit halutessasi siirtää valikkoa haluamaasi kohtaan näytöllä, jolloin siitä tulee leijuvalikko - mikä on varsin kätevä piirre.

Ponnahdusvalikot (Pop-Up)

Huomaa, että tämä toiminto on käytössä vain Windows -järjestelmässä. Ponnahdusvalikoilla pääsee helposti usein käytettyihin komentoihin. Tavallisesti näitä käytetään niin, että ensin valitaan objekti, mikä voi olla joko teksti tai linkki, ja sitten hiiren oikeanpuoleista painiketta klikkaamalla saadaan esille ponnahdusvalikko. Se, millaisia komentoja on käytettävissä, riippuu siitä, mitä on valittuna ennen hiiren oikeanpuolesen painikkeen klikkaamista. Niinpä jos valintasi on linkki, tuottaa menetelmä komentojen valikon, jossa voit kopioida linkin, tai muuttaa sen ominaisuuksia. Jos taas valintasi on kuva, saat komennot, joilla voit joko tallentaa sen uudella nimellä, tai näyttää sen ominaisuudet.

Vedä ja pudota (Drag and Drop)

Huomaa, että tämä toiminto on käytössä vain MacIntosh ja Windows järjestelmissä. Käytettävissä on useitakin erilaisia toimintoja, joilla luodaan etupäässä linkkejä muotoiltavaan dokumenttiin.

*Voit vetää linkin selaimen ikkunasta, ja pudottaa sen muotoiluikkunaan. Tämä toiminto vastaa linkin upottamista muokattavaan dokumenttiin.
* Voit vetää jonkun HTML dokumentin (tai useita) Windows -järjestelmän tiedostonhallinnasta, tai Windows 95 järjestelmän Resurssienhallinnasta, ja pudottaa sen Composerin ikkunaan, jolloin dokumenttiisi syntyy linkki, joka osoittaa tähän tiedostoon.
* Voit vetää linkin kirjanmerkistä, postista, tai newssien ikkunasta, ja pudottaa sen Composerin ikkunaan.
*Voit vetää haluamasi kuvan selaimen ikkunasta, ja pudottaa sen Composerin ikkunaan - mikä on helpoin tapa lisätä kuvia webbisivuihisi.
*Voit vetää myös kuvatiedoston (GIF tai JPG) työpöydästä, ja pudottaa sen muokkausikkunaan, jolloin kuva liittyy muokkaamaasi dokumenttiin.

Tekstinmuokkaus

Tekstinmuokkaus Composerissa ei juurikaan eroa työskentelystä tekstinkäsittelyohjelmilla, ja näiden piirteiden korostaminen ja käytön helpottaminen johtuu siitä, että kirjoittaminen vie valtaosan webbitiedostojen luontiin kuluvasta ajasta. Kun avaat täysin uuden dokumentin muokkaimessa, ja klikkaan hiirellä tyhjää näyttöä, ilmestyy siihen vilkkuva osoitin, josta voit välittömästi aloittaa kirjoittamisen. Muokkain tukee myös erikoisia näppäimistöllä syötettäviä merkkejä, kuten esimerkiksi prosenttimerkkiä. Joitakin merkkejä voidaan poimia erityisestä merkkitalusta, kuten esimerkiksi "tekijänoikeuden" osoittava merkki. Fontin tulisi olla tällöin Times New Roman, tai ellei se ole, olisi fontti muutettava sellaiseksi. Jos haluat perua tekemäsi viimeisen toimenpiteen, valitse: Edit|Undo. Jos taas haluat perua tekemäsi viimeisen poiston, valitse: Edit|Redo. Jos valitset "Display Paragraph Marks" vaihtoehdon "View" -valikosta, näkyvät dokumentissasi olevat kappalemerkit mustina nelikulmioina, ja sivun loppukohta näkyy lyhyenä vaakasuorana viivana. Voit tuoda dokumenttiisi tekstiä lähes mistä tahansa sovelluksesta, tai lähteestä. Voit esimerkiksi valita selaimessasi olevasta tekstistä haluamasi osan, ja kopioida sen " Edit|Copy" komennolla, ja liittää sen sitten muokkaimessa käsittelemääsi dokumenttiin komennolla "Edit|Paste". Huomaa kuitenkin, että siirrettävässä tekstissä ei ole mukana muotoilukomentoja. Huomaa myös, että sanakirjatoiminnot ovat englanninkielistä tekstiä varten, ja ohjelman mukana on sisäänrakennettu sanakirja oikeinkirjoituksen tarkistusta varten. Voit sitävastoin tyylitellä dokumenttiasi vapaasti, ja käyttämästäsi kielestä riippumatta. Käytettyjä tehokeinoja ovat mm. "BODY" -komentoon liittyvät koko dokumenttia koskevat värimääritykset tekstille, taustalle, ja linkeille, ja tällaisen yleismäärityksen käyttö aiheuttaa sen, että lukijasi näkee sivusi haluamassasi väreissä. Tämän lisäksi voit värittää myös erityisiä tekstinosia haluamallasiväreillä, ja määrittää kirjainten kokoja. Dokumentissasi olevia kappaleita voit asetella ja muotoilla monin tavoin.

Kappalemuotoilu

Kappalekomennot vaikuttavat useimmiten paikallisesti, ja niistä paljon käytetty on "HEADING" -muotoilu, jolla luodaan dokumenttiin pääotsikko, ja joukko eritasoisia alaotsikoita. Erilaisia tasoja on useita, ja ensimmäinen niistä on tietenkin juttusi pääotsikko. Yhtenä kappailemuotoiluna on "ADDRESS", jolla viitataan esimerkiksi omaan sähköpostiosoitteeseen, tai jutun tekijän sähköpostiosoitteeseen, tai jollekin sivulle. Joskus luetteloissa käytetään myös "LIST ITEM" -muotoilua, jolla voidaan tuottaa esimerkiksi luettelo, jossa jokaisen rivin edessä on "bullet" -asetus. Tässä voidaan käyttää numeroimatonta vaihtoehtoa, joka tavallisesti liittyy "bullet" -tyyppisiin luetteloihin, tai numeroitua vaihtoehtoa, jossa rivit on numeroitu. Netscapen selaimet eivät tue "Directory" -vaihtoehtoa, jossa luettelo muistuttaa DOS -järjestelmän hakemistoluettelointia, tai "Menu" -luettelointia, jossa luettelossa ei ole "bullet" tai numerointimenettelyä, mutta jotkut selaimet saattavat näyttää nekin, jos luot niitä. Voit myös luoda luettelon käyttämistäsi määrityksistä, ja se on tunnettu nimellä "Definition" tai Glossary" -luettelo. Koska useimmat selaimet eivät näytä ylimääräisiä "valkoisia välilyöntejä", tai tabulaattorimerkkejä, tai kovia rivinvaihtoja, joita dokumentissasi saattaa olla. Jos kuitenkin haluat muotoilla kappaleita, voit valita niille haluamasi muotoilukomennot, kuten tyylin, tai luettelon tyylin, tai voit "Align" -komennolla määrittää kappaleen asettumaan keskelle, tai jompaan kumpaan reunaan.

Merkkien muotoilu

Merkkien muotoilussa voit käyttää useimpia panetusta tekstistä tunnettuja tehosteita, kuten lihavennusta, tai kursiivia. ne voidaan määrittää joko yhtä merkkiä - tai kokonaista sanaa, tai lausetta, tai kappaletta varten. Tämän lisäksi voit säätää merkin kokoa, tai valitsemasi tekstinosan kokoa, mutta myös sen väriä.