Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
Hankin aikanaan kalliin DEST -skannerin, ja jalona tarkoituksenani oli ryhtyä yrittäjäksi. Töitä sain lähinnä Jyväskylän yliopiston väeltä, ja joiltakin firmoilta. Jyväskylän yliopiston väeltä sain tehtäväkseni ainakin seuraavat skannaustyöt:
Heikki Marjomäki: Hannu Simola; Arvokkuuden
kapina. Tutkielma kuubalaisesta kasvatusajattelusta ja
-todellisuudesta Gaudeamus 1985. Pääkirjoitus
Alkumatka-lehteen.
Fredrik Chr. Broegger MODERNISMI JA
ANTIMODERNISMI: T.S. ELIOTIN 'AUTIO MAA' AMERIKKALAISENA
RUNONA
David Carr, FENOMENOLOGIASYMPOSIUMI 1989 JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTO - What is The Philosophy of History?
Erkki
Vainikkala, Kirjallisuus ja arvot: kielteisyys kirjallisuuden arvona,
23.1.1988
Jan Begtsson, PHENOMENOLOGY IN SCANDINAVIA, Paper
presented at the international conference on phenomenology in
Jyväskylä, may 8, 1988
Kari Palonen, POLITIIKAN
TUTKIMUKSESTA KIELITIETEENÄ, JOHDATUSTA POLIITTISEN
TEKSTITULKINNAN PERUSTEISIIN
Sven Krohn, Ihmisyksilön
vaikutusmahdollisuudet maailmassa, KRIITTINEN KORKEAKOULU
Erkki
Lähde, Luonnon tila ihmisen tilan kuvastimena, KRIITTINEN
KORKEAKOULU
Tapio Aittola & Toivo Salonen, JÄLKIKIRJOITUS
ILPO LAHTISEN TUTKIMUKSEEN
Norberto Bobbio, MARX, VALTIO JA
KLASSIKOT POLITTISET METODIT, PÄÄMÄÄRÄ ja
menetelmät
Simo Skinnari, INHIMILLISEN KASVUN AJATUS
SUOMALAISESSA KULTTUURISSA, KRIITTINEN KORKEAKOULU
Virtanen, Keijo, Puhdistuminen esteettisessä
kokemuksessa sanskritin runousopin mukaan : vertailukohtana
Aristoteleen katharsis, 1987
Tuomo Aho, Brentanon suhteesta
fenomenologiaan, FENOMENOLOGIASYMPOSIUMI 1989 JYVÄSKYLÄN
YLIOPISTO.
Nämä työt säilyivät disketeille tallennettuina, ja löysin ne pöytälaatikkoni perimmäisestä nurkasta, mutta en ”julkaise” niitä tässä, koska tarkoituksenani on vain esittää joitakin näytteitä siitä, millaisia tekstejä käsittelin. Virtasen opus on julkaistu oikein painettuna kirjana, joten viittaan sen osalta vain Päivän Peiliin. Tätä tekemisen riemua ei kuitenkaan kestänyt kauaa (kuten ei kestänyt myöskään kauaa tämä omatekemä), sillä tuli lama, ja työtarjouksia ei enää tullut mistään. Istuskelin Kypärämäen pöksässäni, ja katselin iltapimeässä pitkin tietä josko joku vielä tulisi paperipinkka kainalossaan, mutta ketään ei tullut. Huomasin, että olin koko ajan ollut Jyväskylässä tuntemilleni ihmisille pelkkää ilmaa, jota ei siis ollut olemassakaan. Sattuneesta syystä myös omat sukulaiseni käänsivät selkänsä, joka oli se viimeinen pisara: piti päästä pois Jyväskylästä – ihan minne tahansa. Olin ulkona kaikesta kuin lumiukko. En tuntenut lainkaan Jyväskylän kanta-asukkaita, ja minulla ei ollut yliopistollakaan minkäänlaisia verkostoja. Kävin pari kertaa Rentukassa (Kortepohjan opiskelijaravintola), mutta totesin olevani jo ikämies, ja aivan liian vanha viettämään riemukasta ylioppilaselämää. Katsoivat jo pitkään. Työkkärin kautta saamani yrittäjätukikin lakkautettiin (lamakauden kunniaksi), ja työttömyyskorvaustakaan en saanut. Koko ajan hain irvokkaan innokkasti avoinna olevia kunnallisia virkoja, ja lopulta minut valittiin Rautavaaralle kansalaisopiston rehtoriksi. Olin siinä koiranvirassa parisen vuotta ja sain lopulta kunnallisista vempuloinneista tarpeekseni; ne huijasivat joka käänteessä. Valtiota huijattiin, ja muille ei kerrottu kaikkea. Ilmoittauduin Jyväskylän yliopistoon jatko-opiskelijaksi ja sain henkeni pitimiksi opintorahaa. Ajattelin jatkaa psykologian opintojani, mutta se tyssäsi siihen että olisi ollut pyrittävä erilaisiin projekteihin, ja ne taas olivat täynnä. Ensi syksynä sitten – sanottiin.Yksittäistaisteljoita ei haluttu psykologian laitoksella sietää. Yrittäjäksi en kuitenkaan enää palannut – enkä palaa. En varmaankaan enää ehtisikään, sillä peräseinä voisi tulla vastaan ennen vihreää oksaa.
Skanneri maksoi ainakin 12 000 markkaa -mikä oli aika paljon. Sillä kuitenkin pystyi skannaamaan suomenkielistä tekstiä WordPerfect 4.1/4.2 -ohjelmiin, ja kirjainten tunnistamisessa käytettiin hahmotunnistusmenetelmää. Skanaaminen oli aika hidasta DOS -koneella, ja kirjoituksen tulkintavirheiltä ei voinut välttyä. Teksteihin jäi paljon korjattavaa.
Only in Finnish
Sain työstääkseni Kalle Päätalon käsikirjoittaman tekstin, jossa tämä kertoi omin sanoin nuoruudenkokemuksistaan entisajan savotoilta, jossa nuorukainen joutui nukkumaan vanhempien ukkojen kanssa kuusen alla, ja lyhyen talvipäivän aikana yrittää sitten painiskella tukkien kanssa. Kämppiä ei ollut, eikä hevosille suojaa. Mutta sotakorvaukset maksettiin, ja lihotettiin samalla kapitalistia, jotka voittavat kaikissa maailman sodissa eniten.
Only in Finnish
Aaltola oli muuan Jyväskylän yliopiston filosofian opettajista ja luennoitsijoista joka värkkäsi väitöskirjaa, ja käytti siinä hyväkseen tekstinkäsittelyalan ihmisiä – kuten minua, ja eräitä muita höpelöitä. Tulin tässäkin tapauksessa huomaamaan, kuinka raadollista hommaa sekin on – se tohtoriksitulo. Et yksinkertaisesti voi tehdä väikkäriä jos samalla kuseskelet tarkastajien kintuille, tai näytät proffille pitkää nenää. Täytyy nuoleskella ja mielistellä, ja nielaista lopulta kaikki itsekunnioituksena, ja vetää ihanteensa alan vessan pöntöstä. Kansainvälisille areenoille ei ole asiaa, ja niinpä tällaisten paikallisten suuruuksien täytyy tyytyä elämöimään jossakin kaukaisessa provinssissa, jossa he saavat kutsuilla aina ottaa ensin.
Only in Finnish
Wilenius oli muuan proffa Jyväskylän ylopiston filosofian laitokselta, joka kirjoitti nuorempana monia opuksia villiten opiskelijoita kaatamaan kuvia akateemisista instituutioista, ja kirjoitti senjälkeen pysähtyneisyyden ajalle soveliaita kirjoitelmia rauhasta - sun muusta. Wilenius pyrki ainakin kerran Helsingin yliopistoon, mutta ne hylkäsivät hänet epäpätevänä. Samalla ne korottivat muotifilosofi Esa Saarisen jonkinlaiselle korokkeelle. Eivät ne yliopistojen valintakriteerit ole aina päteviä, ja päätöksiä tekevät joko vanhat ukon horiskot, tai sitten nuoret nulikat, jotka päättävät ukoille näyttää, kuinka lähtee täältä trattataa.
Only in Finnish
Rauhala oli hemmo, jota kutsuttiin usein Jyväskylään luennoimaan, sillä ne pitivät häntä jonkinlaisena edelläkävijänä. En osaa sanoa oliko hän sellainen, mutta varmaankin paras vertaistensa joukossa. Suomalaiset eivät ole monestiaan pärjänneet kansainvälisillä foorumeilla, ja se nyt ei ole ainakaan kielestä kiinni.