Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
On the 4th September in 2022
Naama on Timon naama, mutta kasvot Aristoteleen kasvot
Minulla oli tilaisuus opiskella (ja harrastaa hieman omiakin ”tutkimuksia”) Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella, mutta tätä en ole enää tehnyt vuosiin (eikä ole oikein enää ole ollut hinkuakaan tällaiseen). Työni laitoksella oli tavallaan turhaa, sillä tällaista ”virastotyöntekijäaikaa” ei laskettu kelvolliseksi kartuttamaan eläkevuosiakaan, ja työtäni ei muutoinkaan arvostettu. Näillä työllistämisoperaatioilla siirrettiin vain vastavalmistuneita tai puolivalmistuneita vanhempia opiskelijoita pois rumentamasta työttömien armeijaa. Käsitykseni filosofiasta on sekin muuttunut, sillä enää en pidä sitä kaikkivoipana tieteiden äitinä, enkä edes sen orpanana, tai napalankona. Filosofialla on toki ansionsa, ja varmaankin tuolla maailmalla on ihan oikeita filosofeja (sellaisia antaumuksellisia), mutta valitettavasti en ole Suomessa tavannut koskaan ihan oikeita, asialleen vihkiytyneitä ajattelijoita, joita voisi jopa kunnioittaa, ja jotka ihan oikeasti tietäisivät enemmän kuin muut, ja osaisivat neuvoa osattomiksi jääneitä. Tapaamani hemmot ovat olleet - asemasta riippumatta - pohjimmiltaan varsin raadollisia, ja ahneita, sekä lisäksi aikamoisia tosikkoja. Mutta tulipa tavattua heitäkin, ja todettua, että filosofiasta puuttui lähes kokonaan huumori, ja se, mitä siinä vitsipuolelta sattui eteen, oli joukko akateemisia puujalkavitsejä. Siis niitä, joita ylemmät proffat kertovat, ja joille alemmat assistentit nauravat itse naurusta ihastuneina (honk-honk-honk). Näin filosofia sulkeistaa ulkopuolelleen elämän itsensä, ja Ludwig Wittgenstein oli siinä oikeassa, että filosofien tuli aina välillä laskeutua tyhmyyden viheriöiville niityille. Mutta ei se ollut ainakaan Jyväskylässä tapana. Ne elivät siellä omituista kaksoiselämää, jos se nyt on sitäkään.
Klikkaa tästä ladataksesi ja Peirce -aiheisten videoiden ja viisujen sivun
Takavuosina käytin jonkin verran Jaws PDF Converter -ohjelmaa PDF -tiedostojen luomiseen. Tämän kyseisen ohjelman kehittely on lopetettu. Valitettavasti tällä ohjelmalla tuotetuissa PDF -tiedostoissa ilmeni se ongelma, ettei niitä voinut muuntaa enää käsiteltävään muotoon, ja jos jotakin tapahtuikin, oli tuloksena pelkkää siansaksaa. Olen kokeillut useitakin konverttereja, mutta yksikään ei ole tuottanut toivottua tulosta. Sitten kokeilin Adobe Export PDF -ohjelmaa, joka toimii yhdessä Adobe Reader DC -ohjelman kanssa, ja maksaa parikymppiä. Se tallentaa muuntamasi tiedoston pilveen docx -tiedostoksi, jota sen voi tallentaa omalle koneelle ”Lataukset” kansioon, ja kopsata sieltä haluamaasi hakemistoon ja muokata sitä sitten siellä Word -tai OpenOffice -ohjelmalla. Ylläolevassa kuvassa olen muuntamassa tutkielmaan Laki, etiikka ja luonto docx -tiedostoksi.
Kun docx -tiedosto on luotu, voidaan uusi PDF -tiedosto luoda helposti vaikkapa Soda PDF Creatorilla, joka asettuu myös Word -ohjelman valikkoon- Molemman ohjelmat ovat maksullisia, mutta eihän tuossa putoa korkealta, ja rahaakin jää vielä omaan käyttöön.
HTML
Tietokantaversio (HTML)
Normaaliversio (HTML)
Tässä on nettihelvetistä pelastamani versio tutkielmastani Pragmatismi ja amerikkalainen filosofian traditio, jonka kirjoitin noin vuonna 1988 ja konvertoin vuonna 2001 Jaws PDF Converter-ohjelmalla PDF -tiedostoksi. Käännös perustui Postscript -kieleen, ja kyseinen ohjelma oli periaatteessa kirjoitinajuri. Tästä syystä, ja monista muistakin syistä johtuen, useimmat uudemmat PDF -kääntäjät eivät ymmärtäneet tiedoston sisältöä, eivätkä osanneet muuntaa sitä edes tekstimuotoon. Vasta Adoben oma PDF -konvertteri osasi tempun, ja käänsi PDF -tiedoston docx -tiedostoksi, jota saattoi editoida Word -ohjelmalla, josta taas käänsin sen PDF -tiedostoksi Soda PDF Pro -ohjelmalla.
HTML
Klikkaamalla tästä voit tutustua suomenkieliseen tutkielmaani Charles Sanders Peirce - Koottujen paperien filosofi HTML -formaatissa - When clicking right here you can read my Finnish study on philosophy of Peirce in HTML format been named Charles Sanders Peirce - Koottujen paperien filosofi
HTML
Tässä versio johon olen liittänyt runsaasti lisämaterialia, ja lähdeluettelon, josta hölmökin näkee, että asian kanssa on painittu ja veivattu oikein kunnolla. Jos juttua olisi ymmärretty ja minua siinä rohkaistu, niin siitä olisi tullut todella kova juttu, ja ensimmäinen hypertekstimuotoinen opinnäytetyö, mutta tällaiseksi se nyt sitten jäi.
Tässä lienee versio vuodelta 1988, joka on vielä tiivismuotoinen ja muistuttaa ehkä eniten perinteistä opinnäytetyötä, koska viitteistö on piilotettu, ja sen muodostamat monimutkaiset selitesuhteet eivät vielä näy.
Yritin luoda filosofiaa mahdollisimman laajalla rintamalla, ja käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa, ja pyrkiä synteesiin. Seuraavassa esittelenkin joitakin MIT -instituutissa julkaistuja artikkeleita jotka käänsin parhaan ymmärrykseni mukaan suomeksi. Tätä yleistä pyrkimystä ei ymmärretty, mutta nyt ymmärrän se johtuneen siitä että työni arvioijat eivät tunteneet tällaisia tutkimuksia, eivätkä ymmärtäneet niiden merkitystä, tai sitä, että niissä luotiin meidän yhteskunamme nykyisin vallitsevia konteksteja.
HTML
HTML
Klikkaamalla tästä voit tutustua suomenkieliseen tutkielmaani Charles Sanders Peircen tuotannosta ja toiminnasta HTML -formaatissa - When clicking right here you can read my Finnish study on philosophy of Peirce in HTML format been named Charles Sanders Peircen tuotannosta ja toiminnasta
HTML
HTML
HTML
HTML
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi PDF muotoisen tutkielmani Kielen temppeli
HTML
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi HTML muotoisen tutkielmani Kielen temppeli
HTML
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni Charles Sanders Peirce - tietoisuus ja synekismi
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni Jamesin ja Peircen kirjeenvaihto
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni Pieni katsaus William Jamesin filosofiaan
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni John Deweyn ja Timon filosofiaa
Klikkaa tästä tutustuaksesi kirjoitukseeni Referaatti Walker Percyn artikkelista
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni Charles Sanders Peircen tuotannosta ja toiminnasta
Klikkaa tästä tutustuaksesi PDF kirjoitukseeni Charles sanders Peirce - Koottujen paperien filosofi
All Versions The Man Of Pragmatism
Tarjoan tässä kolme pääversiota, jotka olen nimennyt Kuopiossa sijainneessa pienessä kirjapainossa monistettujen väitöskirjaversioiden kannen värin mukaan, eli aikajärjestyksessä punainen, keltainen, ja sininen. Tein varsinaisen esityön kotona WordPerfect -ohjelmalla, jolla pääasiassa kirjoitin tekstin. Sitten tulostin sen omalla kirjoittimellani, ja vein liuskat kirjapainoon monistettavaksi ja ”sidottavaksi”. Minulle oli kerrottu että vastaväittäjät pitäisivät siitä, että saisivat luettavakseen painetun kirjan. Huomasin aika pian että ei tästä mitään hyötyä koitunut, sillä kukaan ei halunnut lukea tekstejäni – saatikka sitten vielä kommentoida sitä. Sain muutaman tyhmän parannusehdotuksen, mutta ne olivat niin mitääntekemättömiä, että en hyötynyt niistä mitään. Aikaa kului, ja kuvittelin, että työni etenisi akateemisessa systeemissä omia aikojaan, kuten tiesin muiden opinnäytteiden edenneen, ja tulleen tarkistetuksi. Vaan niin ei käynyt minulle. Ei sitä kukaan edes lukenut, ja Oulusta muuan tohtori antoi palautteen, että työni oli raakile ja alkutekijöissään. Helvetin hunsvotti! Missä oikein oli vika? No, tietenkin siinä, ettei minulla ollut tarpeellisia verkostoja – ei hyväveli eikä pahaveli -sellaisia. Niinpä unohdin sen, mitä olin kirjoittanut, ja mitä lähteitä olin käyttänyt, ja eipä minulla lopulta ollut eväitä väitöskirjani puolustamiseksi. Ja motivaatiokin laimeni. Mutta ihan kiusallani julkaisen työni täällä. En kuitenkaan vastaa enää kritiikkiin, enkä parantele tekelettäni. Olkoon, saatana, tuollaisenaan.
Red Book
Yellow Book
Blue Book
A Sample Version
HTML
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi PDF muotoisen tutkielmani Laki, etiikka, ja luonto
HTML
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi HTML muotoisen tutkielmani Laki, etiikka, ja luonto
Kuvitelmissani olen joskus ollut Fantom Mustanaamio, siis Vaeltava Aave, mutta oikeasti Olen Timo Kinnunen, eli kuka tahansa meikämanne. Melkein kuin joku Holopainen tai Jukarainen. Tästä huolimatta (ja ehkäpä juuri siksi) olen loppupeleissä vain haiseva, ja inhottava ajattelija - ja tätäkin olen ollut vain armosta, ja vain ja vain silloin kun yhteiskuntamme lahovikaisia tukipylväitä on sattunut meikäläisten uunottaminen huvittamaan. Terveisiä vain kaikille teille - turhanpäiväisille ja turhantärkeille veli leijonille, toveri rotaryille ja vapaamuurarilooshien lukuisille, pätemisentarpeen täyttämille muurarinoppilaille, ja väsyneille mestareille, jotka jo kusevat kengilleen. Terveisiä kaikille niille jotka läpäisevät naamat totisina naurettavia erilaisia initaatiomenoja, tai jotka sitten toisinaan potkaistaan pois jostakusta veljeskunnasta. Virallista filosofin statusta minulla ei tietenkään ole koskaan ollut, sillä nen -päätteisellä nimellä ei edetä viisauden kukkuloille. Mutta en minäkään arvosta juurikaan niitä, jotka saarnaspöntöistä asiaansa jankkaavat, ja oppejaan niistä levittävät. Itse asiassa en pidä ketään jo elämänsä elänyttä, tai parhaillaan sitä elävää ihmistä, niin viisaana että oikein polvilleni hänen eteensä kumartuisin. Olen toki nähnyt joitakin tällaisia läheltä, mutta lopulta paistaa jokaisesta läpi on raadollisuus ja ahneus, sekä pohjaton ja koskaan täyttymätön kateus - ja kiittämättömyys. Ajoipa kerran eräs tieteellisfilosofinen, yrmeä sikaniska minut ulos karonkastaankin Jyväskylässä, kun rohkenin epäillä, että itse opinnäyte ei ollut mistään kotoisin. Sen tamperelaiset ystävät killittivät vieressä kuin hiirihaukat. Tästä syystä en ole enää vuosikausiin seurannut aktiivisesti jaloja filosofisia keskusteluja, vaan olen sen asemesta laskeutunut tuon tuostakin tyhmyyden viheriöiviin laaksoihin, kuten Luddekin kehottaa meitä tekemään. Sama mies joka joka toisessa käänteessä sanoo mitä me emme saa tehdä, ja joka toisessa tankkaa sitä, mitä meidän olisi tehtävä, ja miten maailma nähtävä - vaikka sitten elokuvateatterin etupenkissä länkkäreitä tuijottaen. Ludde varmaankin tähdentää, ja painottaa sitä sun tätä, sekä alleviivaa lukuisia asioita, sum summarun ja hummani hei. Ja sitten hän menee metsään hypellen kenguruhyppyjään, tai viettää sitä oikeaa homoaikaa jossakin Norjan vuonon perukoilla. Mutta jättäkäämme jo tuo untelo yliopistoväki omaan arvoonsa, ja siirtykäämme jonkinsortin kömpelön aasinsillan avulla asiasta toiseen. Tämän sivun linkkien kautta voit tutustua filosofiaani sellaisena kuin se oli muutamia vuosia sitten, jolloin olin vielä vedossa. Nykyään tuo tuskin enää jaksaa kiinnostaa, sillä viimeistään nyt kaikki aikanaan tuntemani suuruudet ovat kompromenttoineet itsensä niin man perusteellisesti. Ne, joille uskottiin paljon yhteisiä varoja, ovat ne korjanneet talteen, ja käyttäneet itsekkäsiin tarkoitusperiinsä. Kun nykyään ollaan puuhaamassa erilaisia innovaatioyliopistoja, en oikein jaksa niihin uskoa, sillä ei lahjakkuutta sillä keinoin saa esille. Suurten tähdenlentojen aika on lisäksi jo ohi, ja meidän on tottutteleminen iltaruskon aikaan. Ne, jotka selviävät tulevista koettelemuksista hengissä, joutuvat kuitenkin elämään jonkinlaisessa luontoistaloudessa, ja ankarissa ilmasto-olosuhteissa. Jollei teitä esittämäni filosofia kiinnosta, niin voitte jättää koko asian tyyten ja kokonaan väliin, kuten ystäväni Jarto Gunman's Child usein tapaa sanoa. Jarto sanoi, että se, minkä jätät väliin, sen sinä sitten jätät väliin – ja sehän unohtuu kuitenkin nopeasti, ja et voi mitenkään tietää, olisivatko asiat menneet yhtään paremmin jos tuon olisi elänytkin läpi. Jollette lue näitä juttujani, ei tapahdu oikeastaan mitään pahaa, ja voitte kuolla tyytyväisempänä, ja olla asioiden laidasta koko elämänne ajan vuorenvarmoja, ja haista hiljalleen hetekoissanne maaten vaikka maailman tappiin. Ei se mitään, vaikka maailma repeäisi kuolinhetkenänne palasiksi, ja kaikki se, mihin uskoitte, osoittautuisikin parina sekuntina suureksi illuusioksi. Typerää oli paheellisuutenne, mutta vielä typerämpää kieltäymyksellinen hyveellisyytenne, ja lakien noudattamisenne. Suurin osa filosofisista teksteistäni on kirjoitettu suomeksi, mutta jotkut nyös näennäisenglanniksi. - I am Timo Kinnunen , but a philosopher just because of mercy, or because of my lousy destiny. Despite of that I am interested in philosophy, more or less. By links of this page you can study my philosophy more closely, if you want to do that. Most of my studes have ween written in Finnish, but there is also some as if English texts available, and there shall be more of them, in time. I takes time because I do not get any money for these translations. If you want to give some donations to me for the purpose, I shall accept it.