Satulantaonta Two Saddle Smiths

Väinö ja Ilmar saivat molemmat tehtävän Pohjan Akalta, joka oli hankkinut juuri uudet leegot, mutta jonka tästä systä harvinaisen selväsanaiset ohjeet he kuitenkin ymmärsivät täysin väärin, ja kun heidän piti takoa Tsampo, he takoivatkin Satulan - vaikka se olikin aiva kunnollinen ja lujatekoinen vanhanajan pyöränsatula ja silti muutamia satoja vuosia edellä aikaansa. Jokaisenhan pitäisi jo nykyään käsittää, että Tsampo oli se ristihenkselinen, Kortepohjan opiskelijoiden tarhassa aikanaan hoidossa ollut pikkupoika, jonka henkselit olivat sentin tai pari liian pitkät, ja siksi ne olivat aina valokuvissa ristiin palmikoituna. No, Väinö ja Ilmar eivät olleet moisesta kuulleetkaan edes radiosta, jota sitäkään ei vielä tuolloin oltu keksittykään, ja siksi he takoivat Satulan. Toisaalta sekin oli jo pieni ihme, sillä palkeidenpainajat olivat jo aikapäiviä sitten sotkeutuneet naruihinsa, ja yrittivät selvitellä solmusoppaansa taustalla, metelöiden ja noituen vahvasti.

There were two Kalevalean (Kalevala) heroes, namely Väinämöinen and Ilmarinen, and the former was a remarkable shaman and the latter was a skillfull smith; he could made almost everything from iron whic they dig from the bottom of lakes. Then the powerful witch-woman from The Up North, gave them a difficult task: to make a wonder-machine, Sampo. This was a kind of a machine with which one could make endlessly money and property, to the very end of the whole world, and to the end of time. Unfortunately both ot these heroes misunderstood completely the purpose of the whole work, and they made a saddle, which can be used e.g. in bicycles but bicycle was not yet even invented, not to mention of the invention of its saddle. What a mess!